Sanasto

absoluuttinen etu
Henkilöllä tai maalla on absoluuttinen etu hyödykkeen tuotannossa, jos hän tai se pystyy tuottamaan hyödykettä vähemmillä panoksilla kuin joku toinen henkilö tai maa. Katso myös: suhteellinen etu.
allokaatio
Kuvaus siitä, kuka tekee mitäkin, mitä siitä seuraa ja mitä kukin saa sen tuloksena.
altruismi
Altruistinen toimija on valmis kantamaan tietyn kustannuksen, jotta joku toinen saisi hyötyä.
ammattiliitto
Pääasiassa työntekijöiden muodostama yhdistys, jonka päätehtävänä on neuvotella jäsentensä puolesta palkoista ja työehdoista.
ansiotulot
Palkat ja muut työtulot.
antolainauskorko
Keskimääräinen korko, jonka pankit perivät yrityksiltä ja kotitalouksilta. Korko on yleensä ohjauskorkoa korkeampi: antolainauskoron ja ohjauskoron erotus on pankkien antolainauksen marginaalikorko. Synonyymi: markkinakorko. Katso myös: korko, ohjauskorko.
arbitraasi
Hyödykkeen ostaminen markkinoilta halvalla ja myyminen toisilla markkinoilla kalliilla. Arbitraasikauppaa käyvät sijoittajat hyödyntävät saman hyödykkeen hintaeroja kahden maan tai alueen välillä. Jos kaupankäyntikustannukset ovat hintaeroa pienemmät, he saavat voittoa. hintaero.
arvon aleneminen
Varallisuuserän arvon väheneminen, jonka aiheuttaa joko käyttö (kuluminen) tai aika (vanhentuminen).
arvonlisä
Tuotantoprosessin tuotoksen arvo vähennettynä kaikkien panosten eli välituotteiden arvolla. Välituotteiksi ei lasketa tuotannossa käytettäviä investointihyödykkeitä eikä työpanosta. Arvonlisä on yhtä suuri kuin voitto ennen veroja lisättynä palkoilla.
arvopaperipörssi
Arvopapereiden markkinapaikka, joilla käydään kauppaa osakkeilla ja muilla rahoitusvaroilla. Yritykset, joiden osakkeilla kauppaa käydään, merkitään pörssilistalle.
asuntolaina
Kotitalouden tai yrityksen ottama laina, jolla ne voivat ostaa kiinteistön maksamatta koko hintaa kerralla. Lainanottaja maksaa lainan korkojen kera monen vuoden aikana. Lainan vakuutena on itse kiinteistö. Katso myös: vakuus.
automaattiset vakauttajat
Vero- ja tulonsiirtojärjestelmän piirteet, jotka vaimentavat talouden kasvua tai supistumista. Niihin kuuluvat muiden muassa työttömyyskorvaukset.
autonominen kulutus
Nykyisistä tuloista riippumaton kulutus.
autonominen kysyntä
Kokonaiskysynnän osat, jotka eivät riipu nykyisistä tuloista.
avoin julkishyödyke
Julkishyödyke, jonka käyttöä on mahdotonta estää keneltäkään. Katso myös: kerhohyödyke.
biologisesti mahdollinen
Tulema on biologisesti mahdollinen, jos osapuolet pysyvät hengissä.
bkt-deflaattori
Mittaa kotimaisen tuotannon hintatasoa. Bkt-deflaattori on nimellishintaisen (käypähintaisen) bruttokansantuotteen ja reaalihintaisen (kiinteähintaisen) bruttokansantuotteen suhdeluku.
bruttokansantuote (bkt)
Bruttokansantuote mittaa kansantaloudessa vuoden aikana tai muulla ajanjaksolla syntyneen tuotannon markkina-arvoa.
budjettirajoite
Yhtälö kuvaa kaikkia tavara- ja palveluyhdistelmiä, jotka budjettivaroilla voi hankkia ja joiden jälkeen budjetista ei jää mitään yli.
ceteris paribus
Taloustieteessä on tapana yksinkertaistaa ilmiöiden analyysia jättämällä sivuun tekijöitä, joita pidetään tutkittavan ilmiön kannalta toissijaisina. Ceteris paribus tarkoittaa sananmukaisesti ‘muut tekijät ennallaan’. Taloudellisessa mallissa se tarkoittaa, että muut tekijät pidetään analyysissä vakioina.
deflaatio
Yleisen hintatason lasku. Katso myös: inflaatio.
demokratia
Poliittinen järjestelmä, joka suo ihannetapauksessa yhtäläisen poliittisen vallan kaikille kansalaisille. Järjestelmälle ovat ominaisia yksilönvapaudet, kuten sananvapaus, kokoontumisvapaus ja lehdistönvapaus. Demokratiassa vaalit ovat rehelliset, kaikilla on äänioikeus ja valta vaihtuu, jos valtapuolue häviää vaalit.
disinflaatio
Inflaation hidastuminen. Katso myös: inflaatio, deflaatio.
dominoitu
Tulema on dominoitu, jos on mahdollista saavuttaa enemmän jotain hyödyllistä seurausta tinkimättä mistään muusta hyödyllisestä. Dominoitu tulema on siis sellainen, jolle on saatavilla kaikin puolin parempi vaihtoehto.
dominoiva strategia
Toimi, joka johtaa pelaajan kannalta parhaaseen tulokseen riippumatta muiden pelaajien toimista.
dominoivien strategioiden tasapaino
Tasapaino, jossa kaikki pelaajat valitsevat dominoivan strategiansa.
eksogeeninen (mallin ulkopuolinen)
Seurausta mallin ulkopuolisista tekijöistä eikä mallin toiminnasta. Katso myös: endogeeninen.
eksogeeninen
Seurausta mallin ulkopuolisista tekijöistä eikä mallin toiminnasta. Katso myös: endogeeninen.
endogeeninen (mallin sisäinen)
Johtuu malliin otetuista tekijöistä eikä mallin ulkopuolisista tekijöistä. Katso myös: eksogeeninen.
epäsymmetrinen informaatio
Tieto, joka on taloudellisen vuorovaikutuksen osapuolille merkityksellistä mutta vain joidenkin osapuolten tiedossa. Katso myös: haitallinen valikoituminen, moraalikato.
epätasapainon ylituotto
Ylituotto, joka on saatavilla, kun tavaran tai palvelun markkinat eivät ole tasapainossa vaan niillä on esimerkiksi liikakysyntää tai liikatarjontaa. Tasapainotilassa saatavilla olevaa ylituottoa sanotaan tasapainon ylituotoksi.
epätäydellinen sopimus
Sopimus, jossa kaikkia osapuolten (tai muiden) etuihin vaikuttavia vaihdannan yksityiskohtia ei määritellä sillä tavoin, että sopimukseen voisi vedota oikeudessa.
epävakaa tasapaino
Tasapaino, jolle pätee, että sokin jälkeen markkinat pyrkivät siirtymään yhä kauemmas tasapainosta.
eriarvoisuusaversio
Taipumus karttaa sellaisia tulemia, joissa joku saa enemmän kuin toiset.
erilaistettu tuote
Vain yhden yrityksen valmistama tuote, jolla on muiden yritysten samankaltaisiin tuotteisiin verrattuna ainutlaatuisia ominaisuuksia.
evolutionäärinen taloustiede
Taloustieteen haara, joka tutkii talouden muutosta, muun muassa teknologiainnovaatioita, sosiaalisten normien leviämistä ja uusien instituutioiden kehittymistä.
finanssipoliittinen elvytys
Valtion finanssipolitiikka (veronalennukset ja kulutusmenojen lisääminen) jolla pyritään lisäämään kokonaiskysyntää. Katso myös: finanssipolitiikan kerroinvaikutus, finanssipolitiikka, kokonaiskysyntä.
finanssipolitiikka
Verojen tai julkisten menojen muutokset, joiden tavoitteena on vakauttaa taloutta. Katso myös: elvytys, finanssipolitiikan kerroinvaikutus, kokonaiskysyntä.
Fisherin yhtälö
Yhtälö, joka ilmaisee reaalikoron nimelliskoron ja odotetun inflaation erotuksena: reaalikorko = nimelliskorko – odotettu inflaatio.
Gini-kerroin
Tulojen, varallisuuden tai minkä tahansa suureen eriarvoisuutta kuvaava mittari, jonka arvo vaihtelee nollasta yhteen (täydellisestä tasa-arvosta tilanteeseen, jossa yksi saa kaiken).
haitallinen valikoituminen
Vaihdannan osapuolten kohtaama ongelma, jonka takia yhden osapuolen tarjoamat ehdot saavat jotkut vaihdannan osapuolista jättäytymään pois markkinoilta. Haitallista valikoitumista tapahtuu esimerkiksi vakuutusalalla epäsymmetrisen informaation takia: jos hinta on riittävän korkea, sairausvakuutusta hakevat vain ne, jotka tietävät olevansa sairaita (mutta vakuutusyhtiö ei tiedä). Vakuutusyhtiö nostaa hintaa entisestään, jotta kustannukset saadaan korvatuiksi. Tätä sanotaan myös piilo-ominaisuuksien ongelmaksi (tieto sairaudesta on piilo-ominaisuus) erotukseksi moraalikatoon liittyvästä piiloteon ongelmasta. Katso myös: epätäydellinen sopimus, moraalikato, epäsymmetrinen informaatio.
henkinen pääoma
Tietojen, taitojen, käyttäytymispiirteiden ja henkilökohtaisten ominaisuuksien varanto, joka ratkaisee yksilön työn tuottavuuden tai työtulot. Investoinnit koulutukseen ja sosiaalisiin suhteisiin voivat kasvattaa henkisen pääoman varantoa ja ovat eräs talouskasvun lähde. Osa yksilön lähtökohdista. Katso myös: lähtökohdat.
hinnanasetantakäyrä
Määrittää yrityksen voiton maksimoivaa hintaa vastaavan reaalipalkan.
hinnanmuutoskustannukset
Hintojen asettamisessa ja muuttamisessa tarvittavat resurssit.
hinnanottaja
Tuottaja tai kuluttaja, joka ei voi hyötyä tarjoamalla tai pyytämällä muuta kuin kilpailullisten markkinoiden tasapainohintaa. Hinnanottaja ei pysty vaikuttamaan markkinahintaan.
hintakupla
Omaisuuserän huomattava pitkäaikainen hinnannousu, jota ruokkivat odotukset tulevasta hinnannoususta.
hintasyrjintä
Myyntistrategia, jossa hinta riippuu ostajasta, ostajaryhmästä tai ostetusta yksikkömäärästä.
hyväksymishalukkuus
Mahdollisen myyjän reservaatiohinta eli alin hinta, jolla myyjä on halukas myymään. Englanniksi willingness to accept, WTA. Katso myös: maksuhalukkuus.
hyödykemarkkinoiden tasapaino
Piste, jossa kotimaassa tuotettujen hyödykkeiden tuotos on yhtä suuri kuin kokonaiskysyntä. Tuotos jatkuu tällä tasolla, ellei jokin muuta kulutuskäyttäytymistä. Katso myös: kokonaiskysyntä.
hyöty
Hyöty on numeerinen mittari, joka kertoo lopputulosten arvojärjestyksen: kahdesta mahdollisesta lopputuloksesta päätöksentekijä valitsee sen, jota hän arvostaa enemmän.
idiosynkraattinen riski
Riski, joka koskee kerralla vain pientä omaisuuserien joukkoa. Idiosynkraattisen riskin voi käytännössä eliminoida hajautetulla salkulla, joka sisältää eri riskeille altistuvia omaisuuseriä. Synonyymi: yritysriski.
inflaatio
Talouden yleisen hintatason nousu. Mitataan tavallisesti vuositasolla. Katso myös: deflaatio, inflaation heikkeneminen.
inflaatiotargetointi
Rahapolitiikan keino, jolla keskuspankki säätelee kokonaiskysyntää ohjauskorkoa muuttamalla, jotta inflaatio pysyy lähellä tavallisesti hallituksen määrittämää tavoitetta.
innovaatiotuotot
Pääoman vaihtoehtoiskustannuksen ylittävät voitot, jotka innovatiivinen yrittäjä saa ottamalla käyttöön uutta teknologiaa, uuden organisaatiomallin tai uuden markkinointistrategian. Synonyymi: schumpeterilainen tuotto
innovaatiotuotto
Pääoman vaihtoehtoiskustannukset ylittävä voitto, jonka innovatiivinen yrittäjä saa ottamalla käyttöön uusia teknologioita, organisointitapoja tai markkinointistrategioita.
instituutio
Lait ja yhteiskunnan tavat, jotka ohjaavat yhteiskunnan jäsenten vuorovaikutusta.
investoinnit (I)
Menot, jotka aiheutuvat uusista investointihyödykkeistä (koneista ja laitteista sekä rakennuksista, asuinrakennukset mukaan luettuina).
investointifunktio (kokonaistalouden)
Yhtälö, joka kuvaa kokonaistalouden investointimenojen riippuvuutta muista muuttujista eli korosta ja voitto-odotuksista. Katso myös: korko, voitto.
investointihyödykkeet
Tuotannossa käytettävät pitkävaikutteiset, kalliit tuotantovälineet, esimerkiksi koneet ja rakennukset. Investointihyödykkeiksi ei lasketa työtä eikä myöskään ilmaa, vettä, tietoa ja muita välttämättömiä panoksia, joita voi käyttää tuotannossa ilman kustannuksia.
itsevakuuttaminen
Kotitaloudet säästävät tilapäisen tulojen vähenemisen tai menojen kasvun varalta, jotta ne voivat pitää kulutuksensa ennallaan.
julkinen kulutus (G)
Julkishallinnon tavaroiden ja palveluiden hankintamenot. Kokonaiskysynnän laskukaavassa julkiseen kulutukseen ei lasketa tulonsiirtoihin käytettyjä varoja, kuten eläkkeitä ja työttömyyskorvauksia. Katso myös: tulonsiirrot.
julkisen talouden tasapaino
Valtion verotulojen ja julkisten menojen erotus. Julkisiin menoihin sisältyvät valtiovallan tavaroiden ja palveluiden ostot, investoinnit ja tulonsiirtomenot, kuten eläkkeet ja työttömyyskorvaukset. Katso myös: julkisyhteisöjen alijäämä, julkisyhteisöjen ylijäämä.
julkishaitake
Julkishyödykkeen negatiivinen vastine. Julkishaitake on kulumaton, sillä yhden henkilön kulutus ei vähennä muiden kulutusta.
julkishyödyke
Hyödyke, jonka kulutus ei vähennä muiden mahdollisuuksia sen kuluttamiseen. Katso myös: kerhohyödyke.
julkisyhteisöjen alijäämä
Tilanteesta, jossa julkisen talouden tasapaino on negatiivinen. Katso myös: julkisen talouden tasapaino, julkisyhteisöjen ylijäämä.
julkisyhteisöjen velka
Valtion vuosien mittaan alijäämiensä rahoittamiseksi myymien velkakirjojen summa vähennettynä erääntyneillä velkakirjoilla.
julkisyhteisöjen ylijäämä
Tilanteesta, jossa julkisen talouden tasapaino on positiivinen. Katso myös: julkisen talouden tasapaino, julkisyhteisöjen alijäämä.
järjetön intoilu
Prosessi, joka johtaa omaisuuserien yliarvostukseen. Ilmausta käytti ensimmäisenä vuonna 1996 Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Alan Greenspan. Taloustieteilijä Robert Shiller otti sen laajempaan käyttöön tieteellisenä käsitteenä.
jäännökseen oikeutettu
Henkilö, joka saa yrityksen tai muun hankkeen tuloista sen, mitä jää jäljelle työntekijöiden palkkojen, verojen ja muiden sovittujen kustannusten jälkeen.
kannustin
Taloudellinen palkkio tai rangaistus, joka vaikuttaa vaihtoehtoisten toimien hyötyihin ja kustannuksiin.
kannustinpalkkamalli
Malli, jossa työnantaja asettaa palkan niin, että työntekijät saavat ylituottoa (työsuhteen ylituottoa). Työntekijöille syntyy kannustin tehdä töitä ahkerasti pitääkseen työpaikkansa. Katso myös: työsuhteen ylituotto, tehokkuuspalkat.
kansantalouden tilinpito
Järjestelmä, joka mittaa maan tuotantoa ja kulutusta.
kapasiteetin käyttöaste
Mittaa sitä, yltääkö yritys, teollisuudenala tai kansantalous siihen tuotantomäärään, jonka sen tietotaso ja investointihyödykekanta mahdollistaisivat.
kapasiteettirajoitteinen
Tilanne, jossa yritys ei pysty lisäämään tuotantoa mutta se olisi kannattavaa. Katso myös: alhainen kapasiteetin käyttöaste.
kapitalismi
Talousjärjestelmä, jonka tunnusmerkkejä ovat yksityisomistus, markkinat ja yritystoiminta.
kapitalismin vallankumous
Nopea teknologinen kehitys yhdistettynä uuden talousjärjestelmän syntymiseen.
kartelli
Ryhmä yrityksiä, jotka tekevät salaa yhteistyötä kasvattaakseen yhteisiä voittojaan.
kauppavaje
Tilanne, jossa maan tavaroiden ja palveluiden tase on negatiivinen (tuonti on suurempi kuin vienti). Katso myös: kauppaylijäämä, tavaroiden ja palveluiden tase.
kauppaylijäämä
Tilanne, jossa maan tavaroiden ja palveluiden tase on positiivinen (vienti on suurempi kuin tuonti). Katso myös: kauppavaje, tavaroiden ja palveluiden tase.
kerhohyödyke
Julkishyödyke, jonka käytön voi estää joiltakuilta.
kerroinmalli
Kerroinprosessin sisältävä kokonaiskysynnän malli. Katso myös: finanssipolitiikan kerroinvaikutus, kerroinprosessi.
kerroinprosessi
Mekanismi, jonka välityksellä tuloista riippumattoman kulutuksen välittömät ja välilliset seuraukset vaikuttavat kokonaistuotokseen. Katso myös: finanssipolitiikan kerroinvaikutus, kerroinmalli.
kerskakulutus
Tavaroiden tai palveluiden ostaminen sosiaalisen ja taloudellisen statuksen osoittamiseksi.
keskipitkän aikavälin malli
Käsitteellä ei viitata ajanjaksoon vaan eksogeenisiin muuttujiin. Tässä tapauksessa pääomakanta, teknologia ja instituutiot ovat eksogeenisia. Tuotanto, työllisyys, hinnat ja palkat ovat endogeenisia. Katso myös: investointihyödykkeet, teknologia, instituutio, lyhyen aikavälin malli, pitkän aikavälin malli.
keskituotos
Kokonaistuotos jaettuna panoksella, esimerkiksi työntekijöiden määrällä tai käytettyjen työtuntien määrällä (tuotos työntekijää tai työtuntia kohti).
keskuspankki
Ainoa pankki, joka voi luoda suppeaa rahaa. Keskuspankki on yleensä valtion hallinnassa. Pankeilla on keskuspankissa tili reservitalletuksia varten.
kiinnelaina
Kotitalouden tai yrityksen ottama laina, jolla ne voivat ostaa kiinteistön maksamatta koko hintaa kerralla. Lainanottaja maksaa lainan korkojen kera monen vuoden aikana. Lainan vakuutena on itse kiinteistö. Katso myös: vakuus.
kiinteät hinnat
Kiinteistä hinnoista on puhdistettu inflaation eli hintojen nousun tai deflaation eli hintojen laskun vaikutus siten, että yhden valuuttayksikön ostovoima on jokaisella ajanjaksolla sama. Katso myös: ostovoimapariteetti.
kiinteät kustannukset
Tuotantokustannukset, jotka eivät vaihtele tuotetun yksikkömäärän mukaan.
kilpailullinen tasapaino
Markkinatulema, jossa kaikki ostajat ja myyjät ovat hinnanottajia ja jossa tarjonta on vallitsevalla markkinahinnalla yhtä suuri kuin kysyntä.
kilpailupolitiikka
Yritysten monopolivoiman rajoittaminen ja kartellien estäminen politiikkatoimien ja lainsäädännön avulla.
kokonaiskulutusfunktio
Yhtälö, joka kuvaa kansantalouden kulutusmenojen riippuvuutta muista muuttujista. Esimerkiksi kerroinmallissa näitä muuttujia ovat käytettävissä olevat tulot ja autonominen, tuloista riippumaton kulutus. Katso myös: käytettävissä olevat tulot, autonominen kulutus.
kokonaiskysyntä
Kansantalouden kulutuksen osatekijöiden summa, joka vastaa bruttokansantuotetta: Y = C + I + G + X – M. Kokonaiskysyntä mittaa sitä, kuinka paljon kansantalouden tuottamille tavaroille ja palveluille on yhteensä kysyntää eli kuinka paljon niihin kulutetaan. Katso myös: kulutus (C), investoinnit (I), julkinen kulutus (G), vienti (X), tuonti (M).
kokonaistuotanto
Kansantalouden sektoreiden ja alueiden yhteenlaskettu tuotanto.
kokonaisylijäämä
Vuorovaikutuksen osapuolten saamien ylituottojen summa. Synonyymi: vaihdannan kokonaishyödyt.
konkaavi funktio
Kahden muuttujan funktio on konkaavi eli ylöspäin kupera, jos funktion kuvaajan minkä tahansa kahden pisteen välille piirretty jana on kokonaisuudessaan funktion kuvaajan alapuolella tai kuvaajalla. Jos jana on funktion kuvaajan yläpuolella, funktio on konveksi.
koordinaatiopeli
Koordinaatiopelissä on kaksi Nash-tasapainoa, joista toinen voi olla Pareto-tehokkaampi kuin toinen.
korko
Ostovoiman aikaistamisen hinta. Katso myös: nimelliskorko, reaalikorko.
korkotuotto
Odotettavissa oleva tuottoaste, jonka ostaja saa ostaessaan velkakirjan markkinahinnalla.
korrelaatio
Tilastollinen yhteys, jossa yhden muuttujan arvosta voi päätellä, mikä toisen muuttujan arvo todennäköisesti on. Korrelaatio voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhden muuttujan suuret arvot esiintyvät yleensä yhdessä toisen muuttujan suurten arvojen kanssa. Korrelaatio voi olla positiivista tai negatiivista. Negatiivisessa korrelaatiossa yhden muuttujan suuret arvot esiintyvät yhdessä toisen muuttujan pienten arvojen kanssa. Korrelaatio ei merkitse, että muuttujien välillä olisi syy-seuraussuhde. Katso myös: syy-seuraussuhde, korrelaatiokerroin.
kuluttajahintaindeksi
Mittaa yleistä hintatasoa, jonka kuluttajat maksavat tavaroista ja palveluista kulutusverot mukaan luettuina.
kuluttajan ylijäämä
Kuluttajan maksuhalukkuuden ja hänen hyödykkeestä maksamansa hinnan erotus jokaiselta ostetulta yksiköltä.
kulutuksen laskeva rajatuotto
Kulutuksen lisäyksikön arvo vähenee kulutuksen kasvaessa. Synonyymi: laskeva rajahyöty.
kulutus (C)
Menot, jotka aiheutuvat kulutushyödykkeiden hankkimisesta. Kulutushyödykkeisiin sisältyy sekä kertakäyttöisiä tavaroita ja palveluita että kestokulutushyödykkeitä.
kulutushyödyke
Tavara tai palvelu, joka täyttää kuluttajan tarpeen lyhyeksi ajaksi.
kysynnän hintajousto
Kysynnän prosenttimääräinen muutos, kun hinta nousee yhden prosentin. Jousto ilmaistaan positiivisena lukuna. Kysyntä on joustava, jos hintajousto on suurempi kuin 1, ja joustamaton, jos jousto on alle 1.
kysynnän tulojousto
Kysynnän prosenttimääräinen muutos, jonka yhden prosentin lisäys yksilön tuloissa aiheuttaisi.
kysyntäkäyrä
Kertoo kuluttajien ostomäärän jokaisella mahdollisella hinnalla.
kysyntäpuoli (kansantalous)
Miten kulutuspäätökset synnyttävät tavaroiden ja palveluiden kysyntää ja sen tuloksena työllisyyttä ja tuotosta. Kysyntäpuolta kuvataan kerroinmallilla. Katso myös: tarjontapuoli (kansantalous).
kysyntäpuoli
Se markkinoiden puoli, jolla osapuolet tarjoavat rahaa vastineeksi jostain tavarasta tai palvelusta (esimerkiksi leivän ostajat). Katso myös: tarjontapuoli.
kysyntäsokki
Odottamaton kokonaiskysynnän muutos, kuten autonomisen kulutuksen, investointien tai viennin kasvu tai lasku. Katso myös: tarjontasokki.
käytettävissä olevat tulot
Tulot, joista on vähennetty verot ja joihin on lisätty tulonsiirrot.
käänteinen kausaliteetti
Kaksisuuntainen syy-seuraussuhde, jossa ilmiö A vaikuttaa ilmiöön B ja päinvastoin.
laajuushyödyt
Kustannussäästöt, jotka koituvat siitä, että yksi yritys valmistaa kahta tai useampaa tuotetta sen sijaan, että ne tuotettaisiin eri yrityksissä.
laskevat tuotot
Tilanne, jossa yhden yksikön lisäys tuotannontekijän määrässä johtaa pienempään tuotoksen kasvuun kuin edellinen lisäyksikkö. Toiselta nimeltään tuotannon laskevat rajatuotot.
liikakysyntä
Tilanne, jossa hyödykkeen kysyntä ylittää käyvällä hinnalla tarjonnan. Katso myös: liikatarjonta.
liikatarjonta
Tilanne, jossa hyödykkeen tarjonta ylittää käyvällä hinnalla kysynnän. Katso myös: liikakysyntä.
likviditeetti
Kuvaa sitä, miten helposti rahoitusvaraerä voidaan ostaa tai myydä ennakoitavaan hintaan.
likviditeettiriski
Riski, että omaisuuserän omistaja kärsii tappioita, koska ei voi vaihtaa sitä käteiseksi riittävän nopeasti.
logaritminen asteikko
Määrän mittaustapa, joka perustuu logaritmifunktioon f(x) = log(x). Logaritmifunktio muuntaa suhdeluvun erotukseksi: log (a/b) = log a – log b. Muunnos on hyödyllinen erityisesti kasvun tarkastelussa. Jos köyhän maan kansantuote kaksinkertaistuu arvosta 50 arvoon 100 ja rikkaan maan kansantuote kaksinkertaistuu arvosta 1 000 arvoon 2 000, absoluuttinen muutos on köyhässä maassa 50 ja rikkaassa 1 000. Sitä vastoin log(100) – log(50) = 0,693 ja samoin log(2 000) – log(1 000) = 0,693. Kummassakin maassa lukujen suhde on 2 ja log(2) = 0,693.
Lorenz-käyrä
Graafinen esitys varallisuus-, tulo- tai muista eroista. Ryhmän jäsenet lajitellaan nousevaan järjestykseen mitattavan suureen mukaan. Vaaka-akselilla on kumulatiivinen osuus mitattavan suureen kokonaissummasta, pystyakselilla kumulatiivinen osuus väestöstä. Jos tulonjako olisi täysin tasainen, käyrä olisi suora viiva ja kulmakerroin yksi. Käyrän etäisyys tasajakosuorasta kuvaa eriarvoisuutta. Katso myös: Gini-kerroin.
luonnollinen koe
Empiirinen tutkimus, jossa hyödynnetään luonnostaan syntyviä verrokkiryhmiä. Tutkijoiden ei ole mahdollista jakaa osallistujia koe- ja verrokkiryhmiin niin kuin perinteisissä kokeissa, vaan lainsäädännön, politiikan tai sään vaihtelut tai muut tapahtumat synnyttävät populaatiossa koeasetelman kaltaisen jaottelun. Tutkimusten validiteetti edellyttää, että populaatio jakautuu luontaisiin koe- ja verrokkiryhmiin satunnaisesti.
luonnollinen monopoli
Tuotantoprosessi, jossa pitkän aikavälin keskikustannuskäyrä on laskeva, minkä seurauksena tehokas markkinarakenne on monopoli.
luotonsäännöstely
Prosessi, jossa vähävaraiset saavat lainaa huonommilla ehdoilla kuin varakkaammat.
luottomarkkinoilta syrjäytetty
Yksilö, joka ei saa lainaa millään ehdoilla. luottorajoitteinen.
luottorajoitteinen
Yksilö, joka saa lainaa vain huonoilla ehdoilla. luottomarkkinoilta syrjäytetty.
luottoriski
Riski, ettei lainansaaja maksa lainaa takaisin.
luova tuho
Joseph Schumpeterin nimitys talouden prosessille, jossa vanhat teknologiat ja vanhassa pitäytyvät yritykset jäävät uusien jalkoihin, koska ne eivät pysty kilpailemaan markkinoilla. Schumpeterin mukaan kannattamattomien yritysten tuhoutuminen luo uutta, koska se vapauttaa työtä ja investointihyödykkeitä uudenlaiseen tuotantoon.
lyhyeksi myynti
Kaupankäyntistrategia, jossa myydään lainattuja omaisuuseriä tarkoituksena ostaa ne takaisin halvempaan hintaan. Strategiaa noudattavat sijoittajat odottavat omaisuuserän arvon laskevan. Synonyymi: shorttaus.
lyhyen aikavälin malli
Käsitteellä ei viitata ajanjaksoon vaan siihen, mikä on eksogeenistä: hinnat, palkat, pääomakanta, teknologia, instituutiot. Katso myös: palkat, pääoma, teknologia, instituutiot, keskipitkän aikavälin malli, pitkän aikavälin malli.
lyhyen aikavälin tasapaino
Tasapaino, joka säilyy tiettyjen muuttujien (esimerkiksi yritysten määrän) pysyessä vakioina; ajan oloon näiden muuttujien voi odottaa vaihtuvan talouden toimijoiden mukautuessa uuteen tilanteeseen, jolloin tasapaino purkautuu.
lyhyt korko
Suppean rahan lainaamisen hinta.
lyhyt puoli (markkinoilla)
Markkinoiden se puoli (kysyntä tai tarjonta), jolla haluttu kauppojen määrä on pienempi. Esimerkiksi työmarkkinoilla työntekijät ovat lyhyellä puolella, koska työnhakijoita on yleensä enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Lyhyen puolen vastakohta on pitkä puoli. Katso myös: kysyntäpuoli, tarjontapuoli.
mahdollisuuksien joukko
Kaikki tarkasteltavien hyödykkeiden yhdistelmät, jotka päätöksentekijä voi valita omien taloudellisten, fyysisten ja muunlaisten rajoitteidensa puitteissa. Katso myös: mahdollisuuksien raja.
mahdollisuuksien raja
Käyrä, jonka pisteet kuvaavat kahdesta hyödykkeestä toisen suurinta mahdollista määrää, kun toisen hyödykkeen määrä tiedetään. Katso myös: mahdollisuuksien joukko.
maksuhalukkuus
Osoittaa, kuinka paljon henkilö arvostaa tuotetta. Maksuhalukkuutta (englanniksi willingness to pay, WTP) mittaa maksimisumma, jonka henkilö maksaisi tuotteesta. Katso myös: hyväksymishalukkuus.
maksukyvytön
Toimija on maksukyvytön, jos varojen arvo on velkojen arvoa pienempi. maksukykyinen.
markkinatasapaino
Markkinatilanne, jossa osto- ja myyntimäärät ja markkinahinta eivät muutu, elleivät kustannukset, preferenssit tai muut markkinaosapuolten käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät muutu.
markkinavoima
Yrityksen ominaisuus, jonka ansiosta se voi myydä tuotetta monella mahdollisella hinnalla ja pääsee näin hyötymään asemastaan hinnanasettajana (eikä hinnanottajana).
markkinoiden tasapainohinta
Hinta, jolla ei synny liikatarjontaa eikä liikakysyntää. Katso myös: tasapainotila.
markkinoiden toimimattomuus
Tilanne, jossa markkinat eivät allokoi resursseja Pareto-tehokkaasti.
markkinoilletulon kustannukset
Aloituskustannukset myyjän tullessa markkinoille tai toimialalle. Niitä ovat esimerkiksi uusien toimitilojen hankinta ja kalustus, tutkimus ja kehitys, tarvittavat patentit sekä henkilöstön löytäminen ja palkkaaminen.
maturiteettitransformaatio
Pitkäaikaisten lainojen rahoittaminen lyhytaikaisilla talletuksilla. Pankki ottaa vastaan talletuksia, jotka se sitoutuu maksamaan heti tai hyvin nopeasti, ja myöntää niitä vastaan pitkäaikaisia, usein monivuotisia lainoja. Synonyymi: likviditeettitransformaatio
menetelmien reiluus
Arviointi perustuu siihen, miten tulemaan on päädytty, eikä tuleman piirteisiin, kuten eriarvoisuuteen. Katso myös: tulemien reiluus.
meriittihyödykkeet
Tavarat tai palvelut, joiden tulisi olla kaikkien saatavilla maksukykyyn katsomatta.
momentum-kaupankäynti
Osakekaupan strategia, joka perustuu ajatukseen, että uusi tieto kanavoituu osakekursseihin viipeellä, jolloin hinnat korreloivat positiivisesti lyhyellä aikavälillä.
monopoli
Yritys myy ainoana tuotetta, jolla ei ole läheisiä korvaavia tuotteita. Sanaa käytetään myös markkinoista, joilla on vain yksi myyjä. Katso myös: monopolivoima, luonnollinen monopoli.
monopolituotot
Ylituotot, jotka johtuvat kilpailun puutteesta yrityksen tuotteen myynnissä. Katso myös: taloudellinen voitto.
moraalikato
Moraalikadon käsite on peräisin vakuutusyhtiöistä. Kotinsa vakuuttanut saattoi suhtautua huolettomammin tulipalon tai muun kotona sattuvan vahingon riskiin. Vahingon riski oli silloin suurempi kuin ilman vakuutusta. Nykyään moraalikadolla viitataan mihin tahansa vuorovaikutukseen, jossa yhden osapuolen teko vaikuttaa toisen osapuolen voittoon tai hyvinvointiin mutta viimeksi mainittu ei voi vaatia tai kieltää tekoa sopimuksella, koska hänellä ei ole riittävästi tietoa teosta. Moraalikatoa nimitetään myös piilotekojen ongelmaksi. Katso myös: piilotekojen ongelma, epätäydellinen sopimus, ”too big to fail”.
määrällinen keventäminen
Keskuspankki ostaa arvopapereita alentaakseen niiden korkoa silloin, kun ohjauskorko on nollarajalla eikä perinteinen rahapolitiikka toimi. Englanniksi quantitative easing (QE). Katso myös: nollakorkorajoite.
Nash-tasapaino
Strategioiden joukko, jossa jokaisen pelaajan strategia on paras vaste muiden strategioihin.
negatiivinen ulkoisvaikutus
Tuotannon, kulutuksen tai muun taloudellisen päätöksen ulkopuolisiin kohdistuva haitallinen vaikutus, jota ei ole sopimuksessa saatettu kenenkään vastuulle. Synonyymi: ulkoinen kustannus. Katso myös: ulkoisvaikutus.
negatiiviset skaalaedut
Tilanne, jossa tuotantoprosessin panosten kaksinkertaistaminen kasvattaa tuotoksen alle kaksinkertaiseksi. Synonyymi: laskevat skaalatuotot. Katso myös: skaalaedut.
nettotulot
Bruttotulot vähennettynä arvonalennuksella. Katso myös: tulot, bruttotulot, arvon aleneminen.
nettovarallisuus
Varat vähennettynä veloilla. Katso myös: tase, oma pääoma.
neuvottelukuilu
Kahden reaalipalkan erotus: sen reaalipalkan, jonka yritykset ovat valmiit maksamaan työntekijöille kannustaakseen heitä työntekoon, ja sen reaalipalkan, joka vastaa yrityksen voiton maksimoivaa marginaalia markkinoiden kilpailutilanteessa.
neuvotteluvoima
Kyky varmistaa itselleen suuri osuus vuorovaikutuksessa mahdollisesti saatavista ylituotoista.
nimelliskorko
Inflaatiokorjaamaton korko. Tämä on se korko, jonka pankit ilmoittavat asiakkailleen. Katso myös: reaalikorko, korko.
nimellispalkka
Työstä maksuksi saatu todellinen rahasumma tietyssä valuutassa. Synonyymi: rahapalkka. Katso myös: reaalipalkka.
niukkuus
Hyödykkeestä, jolla on arvoa ja jonka lisäämiseen liittyy vaihtoehtoiskustannus.
nollakorkorajoite
Nimelliskorko ei voi olla negatiivinen, joten nolla on alin nimelliskorko, jonka keskuspankki voi asettaa. Katso myös: määrällinen keventäminen.
nollasummapeli
Peli, jossa parannus yhden pelaajan tuloksessa merkitsee aina toiselle pelaajalle kustannusta.
normaalivoitto
Tilanne, jossa taloudellinen voitto on nolla ja voittoprosentti on yhtä suuri kuin pääoman vaihtoehtoiskustannus. Katso myös: taloudellinen voitto, pääoman vaihtoehtoiskustannus.
nykyarvo
Tulevien tulovirtojen tai muiden hyötyjen arvo nyt laskettuna jonkin korkokannan tai henkilökohtaisen diskonttokoron mukaan. Katso myös: nettonykyarvo.
odotettu inflaatio
Näkemys, jonka palkanasettajat ja hinnanasettajat muodostavat seuraavan ajanjakson inflaatiosta. Katso myös: inflaatio.
ohjauskorko
Keskuspankin asettama korko, jolla pankit lainaavat suppeaa rahaa toisiltaan ja keskuspankilta. Synonyymit: peruskorko, viitekorko. Katso myös: reaalikorko, nimelliskorko.
Okunin kerroin
Työttömyysasteen ennustettu prosenttiyksiköissä ilmaistu muutos, joka seuraa yhden prosenttiyksikön muutoksesta bruttokansantuotteen kasvunopeudessa. Katso myös: Okunin laki.
Okunin laki
Empiirisesti todettu yhteys, jonka mukaan bruttokansantuotteen kasvunopeuden muutokset korreloivat negatiivisesti työttömyysasteen kanssa. Katso myös: Okunin kerroin.
oligopoli
Markkinat, joilla myyjiä on vähän ja jokaisella myyjällä on siksi markkinavoimaa.
oma pääoma
Hankkeen toteuttajan oma panostus hankkeeseen. Oma pääoma näkyy yksilön tai yrityksen taseessa nettovarallisuutena. nettovarallisuus.
omaisuuserä
Mikä tahansa omaisuus, jolla on arvoa. Taseessa omaisuuseriä sanotaan varoiksi. Katso myös: tase, velka.
omavaraisuusaste
Varojen arvo jaettuna nettovarallisuudella.
omistuksen ja johdon erillisyys
Yrityksen toimintamalli, jossa johtajat ovat omistajista erillinen ryhmä.
omistusoikeudet
Omaisuuden laillinen suoja, joka käsittää oikeuden estää muita käyttämästä omaisuutta, saada omaisuuden tuottama etu ja myydä omaisuus.
osake
Yrityksen omistusosuus, jolla voi käydä kauppaa. Osakkeen omistajalla on oikeus saada osansa yrityksen voitosta ja hyötyä yrityksen omaisuuden arvon noususta.
osakkeen substanssiarvo
Osakkeen hinta, joka perustuu arvioituun tulevaan tulokseen ja riskitasoon.
osallistumisaste
Työvoiman ja työikäisen väestön suhdeluku. Katso myös: työvoima, työikäinen väestö.
osista kokonaisuuteen ‑virhepäätelmä
Sen perusteella, että jokin pätee osiin (kuten kotitalouteen), päätellään virheellisesti, että se pätee myös kokonaisuuteen (tässä tapauksessa kokonaistalouteen). Katso myös: säästämisen paradoksi.
ostovoimapariteetti (PPP)
Ostovoimapariteetti on tilastollinen korjaus, jonka avulla voidaan vertailla, miten paljon eri maissa saa kansallisella valuutalla. Katso myös: kiinteät hinnat.
pakkolunastuksen riski
Todennäköisyys, että valtio tai muu taho vie omaisuuserän omistajaltaan.
paljastetut preferenssit
Preferenssit, jotka selvitetään havainnoimalla yksilön toimintaa ja päättelemällä havainnoista toiminnan motiivit (preferenssit).
palkanasetantakäyrä
Määrää reaalipalkan, joka työntekijöille on maksettava kullakin talouden työllisyystasolla, jotta heillä olisi kannustin panostaa työhönsä.
palkka-hintakierre
Palkka-hintakierre käynnistyy, jos palkkojen nousua seuraa hintatason nousu, jonka seurauksena palkat nousevat taas ja niin edelleen. Kierre voi alkaa myös hintatason noususta.
palkkainflaatio
Nimellispalkan kasvu. Mitataan tavallisesti vuosittain. Katso myös: nimellispalkka.
palkkatyö
Järjestelmä, jossa tuottajille maksetaan heidän työnantajalle työskentelemästään ajasta.
pankki
Yritys, joka myöntää luottoja ja luo samalla rahaa pankkitalletuksina.
paras vaste
Peliteoriassa strategia, joka tuottaa pelaajalle parhaan tuloksen, kun otetaan huomioon muiden pelaajien strategiat.
Pareto-dominoiva
Allokaatio A Pareto-dominoi allokaatiota B, jos ainakin yksi osapuoli saa allokaatiosta A enemmän hyötyä kuin allokaatiosta B eikä kenenkään hyöty vähene. Katso myös: Pareto-tehokas.
Pareto-kriteeri
Pareto-kriteerin mukaan allokaation pitää olla Pareto-tehokas. Katso myös: Pareto-dominantti.
Pareto-parannus
Muutos, joka hyödyttää ainakin yhtä henkilöä kenenkään muun hyötyä vähentämättä. Katso myös: Pareto-dominoiva.
Pareto-tehokas
Allokaatio on Pareto-tehokas, jos sille ei ole sellaista teknisesti mahdollista vaihtoehtoa, joka parantaisi ainakin yhden henkilön asemaa huonontamatta kenenkään muun asemaa.
Pareto-tehokkuuskäyrä
Kaikkien Pareto-tehokkaiden vaihtoehtojen joukko. Käyrää sanotaan myös sopimuskäyräksi, vaikkei sopimusta aina ole. Tässä aineistossa puhutaan Pareto-tehokkuuskäyrästä. Katso myös: Pareto-tehokas.
patentti
Määräaikainen yksinoikeus ideaan tai keksintöön. Patentin voimassaoloaikana muut eivät saa hyödyntää ideaa tai keksintöä.
peli
Strategisen päätöstilanteen malli, joka kuvaa pelaajat, mahdolliset strategiat, pelaajien tiedon ja pelaajien tulokset. Katso myös: peliteoria.
peliteoria
Matematiikan ala, joka tutkii strategisia päätöstilanteita. Strategisessa päätöstilanteessa päätöksentekijät tietävät, että heidän tuloksensa riippuu kaikkien toimista. Katso myös: peli.
perusjäämä
Julkisen talouden vaje (tulot vähennettyinä menoilla) ennen julkisen velan korkomenoja. Katso myös: julkisyhteisöjen velka.
Phillips-käyrä
Inflaatiovauhdin ja työttömyysasteen käänteinen suhde.
pienin hyväksyttävä tarjous
Ultimatum-pelissä pienin tarjous, jota vastaaja ei hylkää. Käsitettä käytetään neuvottelutilanteissa tarkoittamaan heikointa tarjousta, jonka osapuoli on valmis hyväksymään.
Pigou-vero
Negatiivisia ulkoisvaikutuksia tuottavasta toiminnasta kannettava vero, jonka tavoitteena on korjata markkinoiden tehoton tulema. Tunnetaan myös haittaverona. Katso myös: ulkoisvaikutus, Pigou-tuki.
piilo-ominaisuuksien ongelma
Jokin vaihdannan osapuolen (tai hyödykkeen) ominaisuus ei ole muiden osapuolten tiedossa. Esimerkiksi sairausvakuutuksen ostaja tietää oman terveydentilansa mutta vakuutusyhtiö ei tiedä. Synonyymi: haitallinen valikoituminen. Katso myös: piilotekojen ongelma.
piiloteko
Vaihdannan osapuolen toimintaa, josta toinen osapuoli ei tiedä tai jota se ei voi varmentaa. Esimerkiksi työnantaja ei tiedä (tai ei voi varmentaa) työntekijänsä todellista työpanosta. Synonyymi: moraalikato. Katso myös: piilo-ominaisuudet.
piilotekojen ongelma
Esiintyy, kun vaihdannan yhden osapuolen teko ei ole toisen tiedossa tai varmennettavissa. Esimerkiksi työnantaja ei voi tietää (tai varmentaa), miten ahkerasti hänen palkkaamansa työntekijä tekee työtä. Synonyymi: moraalikato. Katso myös: piilotekojen ongelma.
pitkän aikavälin malli
Käsitteellä ei viitata ajanjaksoon vaan eksogeenisiin muuttujiin. Esimerkiksi pitkän aikavälin kustannuskäyrä viittaa kustannuksiin, joita syntyy, kun yritys pystyy sopeuttamaan kaikki panoksensa investointihyödykkeitä myöten; teknologia ja talouden instituutiot ovat tällöin kuitenkin eksogeenisia. Katso myös: teknologia, instituutiot, lyhyen aikavälin malli, keskipitkän aikavälin malli.
pitkän aikavälin tasapaino
Tasapaino, joka syntyy, kun lyhyellä aikavälillä vakioiset muuttujat (esimerkiksi yritysten määrä) vaihtelevat ajan oloon talouden toimijoiden mukautuessa uuteen tilanteeseen.
poliittinen järjestelmä
Poliittinen järjestelmä määrittää, miten maan hallitsijat ja päätöksentekijät valitaan ja miten he tekevät ja toteuttavat kansalaisiin tai kansalaisten enemmistöön vaikuttavia päätöksiä.
positiivinen ulkoisvaikutus
Tuotannon, kulutuksen tai muun taloudellisen päätöksen ulkopuolisiin kohdistuva positiivinen vaikutus, jota ei ole sopimuksessa osoitettu kenenkään eduksi. Katso myös: ulkoisvaikutus.
preferenssit
Preferenssit kuvaavat mahdollisten lopputulosten hyötyä tai kustannusta yksilön näkökulmasta.
protektionistinen politiikka
Valtion toimet kaupankäynnin ja etenkin tuonnin rajoittamiseksi. Toimien tarkoituksena on suojella paikallisia toimialoja ulkomaiden kilpailulta. Protektionistisen politiikan keinoja ovat esimerkiksi tuontitavaroiden verotus tai tuontikiintiöt.
puhdas kärsimättömyys
On ominaista henkilölle, joka arvostaa enemmän kulutuksen lisäystä nyt kuin kulutuksen lisäystä myöhemmin, kun kulutuksen määrä on kumpanakin hetkenä sama. Puhtaan kärsimättömästi toimiva ihminen arvostaa tulevaa kulutusta vähemmän kuin nykyistä lyhytnäköisyyden, tahdonvoiman puutteen tai jonkin muun syyn takia.
puuttuvat markkinat
Markkinat, joilla olisi mahdollisuus molemminpuolista hyötyä toteuttavaan vaihdantaan, mutta vaihdanta ei toteudu epäsymmetrisen informaation takia tai siksi, ettei olennaista tietoa voi varmistaa.
päämies-agenttisuhde
Suhde, jossa toinen osapuoli eli päämies odottaa toiselta osapuolelta eli agentilta tiettyjä toimia tai omalta kannaltaan toivottavia ominaisuuksia, joista ei kuitenkaan voi sopia sitovasti ja joiden toteutumista ei voi taata eikä vaatia oikeudessa. Katso myös: epätäydellinen sopimus. Synonyymi: päämies-agenttiongelma.
pääoman vaihtoehtoiskustannus
Tulo, jonka sijoittaja olisi saanut sijoittamalla pääoman muualle.
raaka-aineet
Hyödykkeitä, joilla käydään kauppaa osakkeiden tapaan. Niihin kuuluvat muun muassa öljy ja kaasu; kulta, hopea ja eräät muut metallit; sekä eräät maataloustuotteet, kuten kahvi ja sokeri.
raha
Raha on vaihdon väline, joka koostuu seteleistä, pankkitalletuksista ja kaikesta muusta, mitä voi käyttää tavaroiden ja palveluiden ostamiseen ja mikä hyväksytään maksuksi sen vuoksi, että muutkin voivat käyttää sitä samassa tarkoituksessa. Syy-seuraussuhde on tärkeä, sillä se osoittaa, että rahaa hyödyntävä vaihdanta poikkeaa vaihtokaupasta, jossa hyödykkeitä vaihdetaan hyödykkeisiin ilman rahaa.
rahapolitiikka
Keskuspankin tai valtion toimet, joiden tavoitteena on vaikuttaa taloudelliseen toimeliaisuuteen säätelemällä korkokantoja tai omaisuuserien hintoja. Katso myös: määrällinen elvytys.
rahoitusakseleraattori
Mekanismi, joka kasvattaa yritysten ja kotitalouksien lainanottokykyä sitä mukaa kuin niiden pankille tai muulle lainanantajalle vakuutena antaman asunnon arvo kasvaa.
rajahintatoimeksianto
Ostajan tai myyjän ilmoittama omaisuuserän hinnan ja määrän yhdistelmä, jolla kaupan voi toteuttaa.
rajahyöty
Tietyn muuttujan yhdestä lisäyksiköstä koituva lisähyöty.
rajakulutusalttius (MPC)
Kulutuksen muutos, kun käytettävissä olevat tulot muuttuvat yhdellä yksiköllä.
rajakustannus
Yhden lisäyksikön tuottamisen vaikutus kokonaiskustannuksiin. Rajakustannus (englanniksi marginal cost, MC) vastaa jokaisessa pisteessä kokonaiskustannusfunktion kulmakerrointa.
rajamuunnossuhde (marginal rate of transformation, MRT)
Se määrä jotain hyödykettä, joka on uhrattava, jotta saa yhden lisäyksikön toista hyödykettä. Rajamuunnossuhde on kaikissa pisteissä yhtä suuri kuin mahdollisuuksien rajan kulmakerroin. Katso myös: rajasubstituutiosuhde.
rajamuunnossuhde
Se hyödykkeen määrä, josta päätöksentekijän on luovuttava saadakseen yhden yksikön lisää toista hyödykettä. Rajamuunnossuhde (englanniksi marginal rate of transformation, MRT) on mahdollisuuksien rajan kulmakerroin. Katso myös: rajasubstituutiosuhde.
rajasubstituutiosuhde (marginal rate of substitution, MRS)
Vaihtosuhde, jolla henkilö on valmis vaihtamaan kahta hyödykettä keskenään. Rajasubstituutiosuhde on kaikissa pisteissä yhtä suuri kuin samahyötykäyrän kulmakerroin. Katso myös: rajamuunnossuhde.
rajasubstituutiosuhde
Kuvaa sitä, missä suhteessa yksilö on valmis vaihtamaan yhtä hyödykettä toiseen. Rajasubstituutiosuhde (englanniksi marginal rate of substitution, MRS) on samahyötykäyrän kulmakerroin. Katso myös: rajamuunnossuhde.
rajatulo
Tulojen lisäys, joka saadaan, kun määrä kasvaa arvosta Q arvoon Q + 1.
rajatuontialttius
Kokonaistulojen muutoksesta johtuva kokonaistuonnin muutos. Englanniksi marginal propensity to import (m).
rajatuotos
Tuotoksen lisäys, joka saadaan lisäämällä jonkin panoksen määrää yhdellä yksiköllä, kun muiden panosten määrä pysyy ennallaan.
rajoitetun valinnan ongelma
Tilanne, jossa yksilö pyrkii omalta kannaltaan parhaaseen lopputulokseen preferenssiensä mukaisesti niukkuuden oloissa, kun häntä koskevat tietyt rajoitteet. Katso myös: rajoitettu optimointiongelma.
reaalikorko
Inflaatiokorjattu korko eli nimelliskorko vähennettynä inflaatiovauhdilla. Kertoo, kuinka paljon hyödykekoria saa tulevaisuudessa, jos nyt jättää yhden yksikön hyödykekoria hankkimatta. Katso myös: nimelliskorko, korko.
reaalipalkka
Nimellispalkka, jossa on huomioitu hintojen ajallinen vaihtelu. Reaalipalkka mittaa, miten paljon tavaroita ja palveluita työntekijä voi palkallaan ostaa. Katso myös: nimellispalkka.
regressiosuora
Havaintojoukkoon parhaiten sopiva suora.
reiluus
Yksilön oikeudenmukaisuuskäsitykseen perustuva mittapuu, jolla hän arvioi hyödyn tai haitan jakautumista.
reservaatio-optio
Toiseksi paras vaihtoehto kaikkien mahdollisten vaihtoehtojen joukosta. Synonyymi: varavaihtoehto. Katso myös: reservaatiohinta.
reservaatio-option samahyötykäyrä
Käyrä, jolle kuuluvat yhdistelmät (allokaatiot) ovat yhtä arvokkaita kuin reservaatio-optio.
reservaatiohinta
Alin hinta, jolla joku on halukas myymään hyödykkeen. (Myyjän reservaatio-optio eli varavaihtoehto on pitää hyödyke itse.) Katso myös: varavaihtoehto.
reservaatiopalkka
Se, mitä työntekijä saisi toisesta työpaikasta taikka työttömyyskorvauksesta tai vastaavasta tuesta, jos hänellä ei olisi nykyistä työpaikkaansa.
ryhmävakuuttaminen
Kotitaloudet säästävät ryhmänä yhteiseen kassaan, jonka turvin ryhmään kuuluva kotitalous voi pitää kulutuksensa ennallaan, jos sen tulot vähenevät tai menot kasvavat tilapäisesti.
samahyötykäyrä
Samahyötykäyrä kuvaa hyödykeyhdistelmiä, jotka tuottavat yksilölle tietyn hyödyn. Sitä nimitetään myös indifferenssikäyräksi.
samakustannussuora
Samakustannussuora kuvaa kaikkia eri yhdistelmiä, joiden kokonaiskustannus on sama.
samanaikainen peli
Peli, jossa pelaajat valitsevat strategiansa samaan aikaan. Samanaikaisiin peleihin kuuluu esimerkiksi vangin dilemma. Katso myös: vaiheittainen peli.
skaalaedut
Skaalaetuja eli mittakaavahyötyjä saadaan, kun tuotantoprosessin panosten kaksinkertaistaminen kasvattaa tuotoksen yli kaksinkertaiseksi. Yrityksen keskimääräisten kustannusten pitkän aikavälin kehitys riippuu tuotannon skaalatuotoista ja siitä, miten mittakaava vaikuttaa yrityksen panoksista maksamiin hintoihin. Synonyymi: kasvavat skaalatuotot. Katso myös: negatiiviset skaalaedut.
sokki
Eksogeeninen eli mallin ulkopuolinen muutos joissakin mallin perustekijöissä.
sopimus
Oikeudellinen asiakirja tai yhteinen päätös, joka määrittelee, mitä osapuolten pitää tehdä.
sosiaalinen normi
Ryhmän enemmistön käsitys siitä, miten yksilön tulisi toimia tietyssä tilanteessa, kun hänen toimensa vaikuttavat muihin.
sosiaaliset preferenssit
Yksilöllä on sosiaaliset preferenssit, jos hän antaa arvoa muiden tulokselle, vaikka hänen oma tuloksensa pienenisi sen seurauksena.
spekulaatio
Omaisuuserien kauppa, jonka tarkoituksena on hyötyä ennakoidusta hinnanmuutoksesta.
strategia
Toimi tai toimien sarja, jonka yksilö voi valita, kun hän tiedostaa oman tuloksensa ja muiden tulosten välisen riippuvuuden. Tulemat riippuvat yksilön omien toimien lisäksi myös muiden toimista.
strateginen päätöstilanne
Päätöstilanne, jossa osapuolet tiedostavat, että heidän toimensa vaikuttavat muihin ja muiden toimet heihin.
substituutiovaikutus
Vaikutus, joka johtuu vain hinnan tai vaihtoehtoiskustannuksen muutoksista uudella hyödyn tasolla.
substituutit
Kaksi hyödykettä, joista toisen hinnannousu johtaa toisen kysynnän kasvuun. Katso myös: komplementit.
suhdannesykli
Toisiaan seuraavat nopean ja hitaan tai jopa negatiivisen talouskasvun vaiheet. Suhdannesyklin aikana talous siirtyy noususuhdanteesta taantumaan ja sitten uuteen noususuhdanteeseen. Katso myös: lyhyen aikavälin tasapaino.
suhdannetyöttömyys
Tasapainotyöttömyyden ylittävä työttömyyden lisäys, joka johtuu taloussuhdanteen aiheuttamasta kokonaiskysynnän laskusta. Katso myös: tasapainotyöttömyys.
suhteellinen etu
Henkilöllä tai maalla on suhteellinen etu hyödykkeen tuotannossa, jos yhden lisäyksikön tuotantokustannukset verrattuna toisen hyödykkeen kustannuksiin ovat pienemmät kuin jollain toisella henkilöllä tai maalla samojen hyödykkeiden tuotannossa. Katso myös: absoluuttinen etu.
suhteellinen hinta
Yhden tavaran tai palvelun hinta verrattuna toiseen. Suhteellinen hinta ilmaistaan yleensä suhdelukuna.
suuri lama
1930-luvun ajanjakso, jona tuotos ja työllisyys supistuivat jyrkästi monissa maissa.
suuri vakaantuminen
Viittaa 1980-luvulta vuoden 2008 finanssikriisiin kestäneeseen kauteen, jolloin kokonaistuotos vaihteli kehittyneissä talouksissa vain vähän. Englanninkielistä termiä great moderation ehdottivat taloustieteilijät James Stock ja Mark Watson, ja sen toi yleiseen käyttöön Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Ben Bernanke.
syrjäytysvaikutus
Käsitettä käytetään tässä aineistossa kahdessa eri merkityksessä. Ensimmäisessä merkityksessään se viittaa haitallisiin seurauksiin, joita syntyy, kun taloudelliset motiivit syrjäyttävät eettiset ja muunlaiset motiivit. Taloudellisen käyttäytymisen tutkimuksessa taloudelliset kannustimet saattavat syrjäyttää esimerkiksi sosiaaliset preferenssit. Toisessa merkityksessään käsite viittaa siihen, että julkisten menojen lisäys supistaa yksityistä kulutusta. Tämä syrjäytysvaikutus on todennäköinen esimerkiksi silloin, kun talouden kapasiteetti on kokonaan käytössä tai kun elvyttävä finanssipolitiikka johtaa korkotason nousuun.
systeeminen riski
Riski, joka uhkaa koko rahoitusjärjestelmää.
systemaattinen riski
Riski, joka koskee kaikkia markkinoilla vaihdettavia omaisuuseriä. Systemaattiselta riskiltä ei voi suojautua sijoittamalla useisiin erilaisiin omaisuuseriin. Synonyymi: markkinariski.
syy-seuraussuhde
Kahden muuttujan välillä on syy-seuraussuhde, jos voidaan osoittaa, että yhden muuttujan muutos aiheuttaa muutoksen toisessa. Syy-seuraussuhde eroaa korrelaatiosta, joka tarkoittaa, että kaksi muuttujaa muuttuvat yhdessä. Syy-seuraussuhteeseen sisältyy myös yhdessä muuttumisen selittävä mekanismi, joten se on korrelaatiota rajoittavampi käsite. Katso myös: luonnollinen koe, korrelaatio.
säännöstellyt tuotteet
Tuotteet, jotka allokoidaan ostajille muutoin kuin hinnan perusteella, esimerkiksi jonottamalla tai arpomalla.
säästäminen
Kun kulutusmenot ovat nettotuloja pienemmät, tapahtuu säästämistä ja varallisuus kasvaa. Katso myös: varallisuus.
säästämisen paradoksi
Yksilö voi kartuttaa säästöjään kuluttamalla vähemmän, mutta jos kaikki kuluttavat vähemmän, kokonaissäästäminen voi päinvastoin vähetä. Säästämispyrkimys raukeaa tyhjiin, elleivät myös investoinnit tai jokin muu kokonaiskysynnän osatekijä, kuten tavaroiden ja palveluiden julkinen kulutus, lisäänny. Ellei tällaista kasvua tule, kokonaiskysyntä ja tuotos laskevat, jolloin todellinen säästämisen taso ei nouse.
tahdon heikkous
Suunnitellusta tai tavoitellusta toimintamallista poikkeaminen, joka aiheuttaa myöhemmin katumusta: esimerkiksi terveellisestä ruokavaliosta lipsuminen tai muun tavoitteen uhraaminen välittömän mielihyvän eteen. Tahdon heikkous on eri asia kuin kärsimättömyys: kärsimättömyys voi myös johtaa välittömän mielihyvän suosimiseen, mutta kärsimätön toiminta ei välttämättä kaduta jälkikäteen.
talletuspako
Tallettajat nostavat varoja pankista, koska he pelkäävät pankin joutuvan vararikkoon ja jättävät maksamatta velkansa tallettajille.
taloudellinen kustannus
Kulun (rahanmenon) ja vaihtoehtoiskustannusten summa.
taloudellinen voitto
Yrityksen tulot vähennettynä kokonaiskustannuksilla (mukaan luettuna pääoman vaihtoehtoiskustannus).
(talous)taantuma
Yhdysvaltalaisen taloustutkimuslaitoksen National Bureau of Economic Researchin määritelmän mukaan taantumassa tuotanto supistuu. Taantuma päättyy, kun talous alkaa jälleen kasvaa. Taantuma on määritelty myös niin, että tuotanto jää jälkeen normaalitasostaan (talous voi silti kasvaa). Taantuma päättyy, kun tuotanto on saavuttanut normaalin tasonsa. Tämän määritelmän pulmana on, että ”normaali taso” on subjektiivinen käsite.
talousjärjestelmä
Instituutiot, jotka sääntelevät tavaroiden ja palveluiden tuottamista ja jakelua koko taloudessa.
taloustiede
Tieteenala, joka tutkii, miten ihmiset hankkivat elantonsa vuorovaikutuksessa keskenään ja ympäristönsä kanssa ja miten tämä vuorovaikutus muuttuu ajan oloon.
tangentti
Käyrän tangentti pisteessä x on suora, joka sivuaa käyrää pisteessä x muttei leikkaa sitä.
tarjontakäyrä
Käyrä, joka osoittaa, montako yksikköä kullakin hinnalla tuotetaan. Markkinoiden tarjontakäyrä kertoo kokonaismäärän, jonka kaikki yritykset yhteensä tuottaisivat tietyllä hinnalla.
tarjontapuoli (kansantalous)
Miten työvoimaa ja pääomaa käytetään tavaroiden ja palveluiden tuottamisessa. Tarjontapuolta kuvataan työmarkkinamallilla (jota sanotaan myös palkanasetantakäyrämalliksi ja hinnanasetantakäyrämalliksi). Katso myös: kysyntäpuoli (kansantalous).
tarjontapuoli
Se markkinoiden puoli, jolla osapuolet tarjoavat jotain vastineeksi rahasta (esimerkkinä leivän myyjät). Katso myös: kysyntäpuoli.
tarjontasokki
Odottamaton muutos talouden tarjontapuolella, kuten öljynhintojen lasku tai teknologian parannus. Katso myös: palkanasetantakäyrä, hinnanasetantakäyrä, Phillips-käyrä.
tarjouskirja
Toteuttamattomien osto- ja myyntitoimeksiantojen luettelo.
tasapainon ylituotto
Ylituotto, joka on saatavilla markkinoiden tasapainotilassa. Synonyymi: stationäärinen tai pysyvä ylituotto.
tasapainotila
Mallin tulos, joka pysyy yllä itsestään. Tasapainotilassa mallin kuvaama ilmiö ei muutu ilman ulkopuolisia tekijöitä, jotka muuttavat koko mallin kuvaaman tilanteen.
tasapainotyöttömyys
Työtä vailla olevien työnhakijoiden lukumäärä palkanasetantakäyrän ja hinnanasetantakäyrän leikkauspisteessä. Tasapainotyöttömyys on Nash-tasapaino, koska työntekijät tai työnantajat eivät pysty parantamaan tulostaan toimimalla toisin. Katso myös: vastentahtoinen työttömyys, suhdannetyöttömyys, palkanasetantakäyrä, hinnanasetantakäyrä, vakaan inflaation työttömyysaste.
tase
Selonteko kotitalouden, pankin, yrityksen, valtion tai muun taloudellisen toimijan varoista, veloista ja nettovarallisuudesta.
tavaroiden ja palveluiden tase
Viennin arvo vähennettynä tuonnin arvolla. Sisältää sekä tavarat että palvelut. Tavaroiden ja palveluiden tase on eri asia kuin suomen kielen käsite kauppatase, joka sisältää vain tavarat. Synonyymi: nettovienti. Katso myös: kauppavaje, kauppaylijäämä.
tavoitevarallisuustaso
Varallisuustaso, jolle kotitalous pyrkii taloudellisten tavoitteidensa (tai preferenssiensä) ja odotustensa mukaisesti. Oletamme, että kotitaloudet pyrkivät mahdollisuuksien mukaan säilyttämään tavoitevarallisuustason myös taloudellisen tilanteensa muuttuessa.
tehokkuuspalkat
Työnantajan työntekijälle suorittama maksu, joka ylittää työntekijän reservaatiopalkan ja kannustaa työntekijää antamaan suuremman työpanoksen kuin pelkkä reservaatiopalkka. Katso myös: kannustinpalkkamalli, työsuhteen ylituotto.
tehokkuustappio
Kokonaisylijäämän menetys verrattuna Pareto-tehokkaaseen allokaatioon. Englanniksi deadweight loss, DWL.
tekijänoikeus
Oikeus määrätä alkuperäisteoksen käytöstä ja jakelusta.
teknisesti mahdollinen
Tulema, jota teknologian puutteet tai biologiset tosiseikat eivät estä.
teknologia
Prosessi, jossa raaka-aineita, ihmisen työtä, koneiden käyttöä ja muita panoksia muunnetaan tuotokseksi.
teknologinen kehitys
Teknologian muutos, jonka ansiosta sama tuotos saavutetaan vähemmillä resursseilla; resursseja ovat muun muassa työ, koneet, maa, energia ja aika.
teollinen vallankumous
Teolliseksi vallankumoukseksi sanotaan tekniikan kehityksen ja työn järjestämisen muutosten sarjaa, joka käynnistyi Isosta-Britanniasta 1700-luvulla ja muutti käsityöläisten ja maanviljelijöiden yhteiskunnan teolliseksi ja kaupalliseksi taloudeksi.
toimeentulominimi
Elintaso (kulutus- tai tulotaso), jolla väestö ei kasva eikä vähene.
toimintojen siirtäminen ulkomaille
Liiketoimintojen siirtäminen pois yrityksen kotimaasta. Siirto voi tapahtua monikansallisen yrityksen sisällä tai liiketoiminnan ulkoistuksena toiselle yritykselle. Ilmiöstä käytetään myös englanninkielistä nimeä offshoring.
too big to fail
Ilmaus, jota käytetään suurista pankeista. Niillä on taloudessa keskeinen merkitys, minkä vuoksi valtio pelastaa ne, jos ne joutuvat vaikeuksiin. Pankki ei silloin joudu vastuuseen kaikista toimintansa seurauksista ja on siksi taipuvainen ottamaan suurempia riskejä. Katso myös: moraalikato.
”too big to fail”
”Liian suuri kaatumaan”: ilmaus, jota käytetään suurista pankeista. Niillä on taloudessa keskeinen merkitys, minkä vuoksi valtio pelastaa ne, jos ne joutuvat vaikeuksiin. Pankki ei silloin joudu vastuuseen kaikista toimintansa seurauksista ja on siksi taipuvainen ottamaan suurempia riskejä. Katso myös: moraalikato.
transaktiokustannukset
Neuvotteluja tai sopimista vaikeuttavat kustannukset. Transaktiokustannuksia ovat esimerkiksi kaupan kohdetta koskevan tiedon hankintakustannukset ja sopimuksen täytäntöönpanon kustannukset.
tulemien reiluus
Arviointi perustuu tulemaan eikä siihen, miten tulemaan on päädytty. Katso myös: menetelmien reiluus.
tulonsiirrot
Valtion- tai paikallishallinnon maksut kotitalouksille ja yksilöille. Tulonsiirtoja ovat esimerkiksi työttömyyskorvaukset ja eläkkeet. Tulonsiirtoja ei lasketa kansantalouden tilinpidossa julkiseen kulutukseen (G). Katso myös: julkinen kulutus (G).
tulos
Pelaajien toimien yhteisvaikutuksesta kullekin pelaajalle koituva hyöty.
tulot
Tiettynä ajanjaksona kuten vuodessa saadut voitot, korot, tuotot, työtulot ja muut maksut (tulonsiirrot mukaan luettuina) ennen veroja. Maksimisumma, jonka voit kuluttaa varallisuutesi vähenemättä. Katso myös: käytettävissä olevat tulot, bruttotulot.
tulovaikutus
Lisätulojen vaikutus, kun hinta tai vaihtoehtoiskustannus ei muutu.
tuonti (M)
Kotimaan yritysten, valtion ja kotitalouksien ostamat tavarat ja palvelut, jotka on tuotettu ulkomailla.
tuotannontekijät
Tuotantoprosesseissa käytettävät panokset, kuten työ, maa sekä koneet ja laitteet. Koneita ja laitteita nimitetään yleensä pääomaksi.
tuotantofunktio
Graafinen tai matemaattinen kuvaus siitä, miten suuri tuotos voidaan saavuttaa tietyllä panosten määrällä tai panosten yhdistelmällä. Tuotantofunktio kuvaa erilaisia saman hyödykkeen tuotantoon sopivia teknologioita.
tuottajan ylijäämä
Yrityksen hyödykkeestä perimän hinnan ja rajakustannuksen erotus jokaiselta myydyltä yksiköltä.
tuottovaatimus
Alin mahdollinen tuottoaste, jolla sijoittajat ovat valmiit omistamaan yrityksen osakkeita. Tuottovaatimus on suuri, jos yritys on hyvin altis systemaattiselle riskille. Synonyymi: tuotto-odotus.
tutkimus ja kehitys
Yksityisen tahon tai julkisyhteisön panostus uusien tuotantomenetelmien, tuotteiden tai muun taloudellisesti tärkeän uuden tiedon tuottamiseksi.
työikäinen väestö
Tilastollinen käsite, jonka määritelmä vaihtelee hieman maasta toiseen. Monissa maissa työikäinen väestö tarkoittaa 15–64-vuotiasta väestöä. Suomessa työikäiseen väestöön lasketaan 15–74-vuotiaat henkilöt.
työllisyysaste
Työllisten osuus työikäisestä väestöstä. Katso myös: työikäinen väestö.
työmarkkinat
Työmarkkinoilla työntekijät lupaavat tehdä työtä työnantajan ohjauksessa ja työnantaja maksaa heille vastineeksi palkkaa. Taloustieteessä sanotaan, että työnantajat ovat markkinoiden kysyntäpuolella ja työntekijät tarjontapuolella. Katso myös: työvoima.
työmarkkinatasapaino
Reaalipalkan ja työllisyyden yhdistelmä, joka toteutuu palkanasetantakäyrän ja hinnanasetantakäyrän leikkauspisteessä. Työmarkkinatasapaino on Nash-tasapaino, koska työntekijät tai työnantajat eivät pysty parantamaan tulostaan toimimalla toisin. Katso myös: tasapainotyöttömyys, vakaan inflaation työttömyysaste.
työn laskeva keskituotos
Työn keskimääräisen tuotoksen taipumus pienetä, kun tuotantoprosessiin osallistuvien työntekijöiden määrä kasvaa.
työn tuottavuus
Kokonaistuotanto jaettuna työtuntien määrällä tai muulla panoksena käytetyn työn mittarilla.
työnjako
Tuottajien erikoistuminen tuotantoprosessin eri tehtäviin. Synonyymi: erikoistuminen.
työntekijän parhaan vasteen funktio
Työntekijän valitsema optimaalinen työpanos työnantajan tarjoaman palkan eri arvoilla.
työntekijäosuuskunta
Yritys, joka on kokonaan tai valtaosin työntekijöidensä omistama. Työntekijät päättävät johtajien palkkaamisesta ja irtisanomisesta.
työsuhteen ylituotto
Ylituotto, jonka työntekijä saa, jos hänen työpaikkansa nettoarvo on suurempi kuin toiseksi parhaan vaihtoehdon (työttömyyden) nettoarvo. Synonyymi: työpaikan menetyksen kustannus.
työttömyys, vastentahtoinen
Henkilöstä, joka on vailla työtä mutta halukas ottamaan työtä vastaan samalla palkalla ja samanlaisissa työoloissa kuin kaltaisensa työlliset työntekijät. Katso myös: työttömyys.
työttömyys
Henkilöstä, joka on työkykyinen ja halukas työhön mutta työtä vailla.
työttömyysaste
Työttömien osuus työvoimasta. Huomaa, ettei työttömyysasteen ja työllisyysasteen summa ole sata prosenttia, sillä luvuilla on eri nimittäjät. Katso myös: työvoima, työllisyysaste.
työttömyyskorvaus
Julkisen sektorin työttömille maksama tulonsiirto. Synonyymi: työttömyysvakuutus.
työvoima
Työikäisen väestön osa, joka työskentelee tai olisi valmis työskentelemään kodin ulkopuolella. Työvoiman muodostavat työlliset (myös itsensä työllistäjät) ja työttömät. Katso myös: työttömyysaste, työllisyysaste, osallistumisaste.
työvoiman ulkopuolella olevat
Ne työikäiseen väestöön kuuluvat henkilöt, jotka eivät ole työssä eivätkä etsi palkkatyötä aktiivisesti. Työvoiman ulkopuolella oleviin luokitellaan esimerkiksi lapsia kotona hoitavat aikuiset.
täydellisen kilpailun tasapaino
Tällainen tasapainotila toteutuu mallissa, jossa kaikki ostajat ja myyjät ovat hinnanottajia. Kaikilla tapahtumilla on sama hinta, mikä tunnetaan yhden hinnan lakina. Kyseisellä hinnalla tarjottava määrä on yhtä suuri kuin kysytty määrä: markkinat tasapainottuvat. Yksikään ostaja tai myyjä ei voi hyötyä muuttamalla hintaansa, vaan molemmat ovat hinnanottajia. Kaikki mahdolliset kaupankäynnin hyödyt toteutuvat. Katso myös: yhden hinnan laki.
ulkoinen rajakustannus
Yhden lisäyksikön tuotannosta aiheutuva kustannus, joka tulee jonkun muun kuin tuottajan maksettavaksi. Katso myös: yksityinen rajakustannus, yhteiskunnallinen rajakustannus.
ulkoisvaikutus
Tuotannon, kulutuksen tai muun taloudellisen päätöksen ulkopuolisiin kohdistuva positiivinen tai negatiivinen vaikutus, jonka aiheuttamasta edusta tai vastuusta ei ole sovittu sopimuksessa. Käsite viittaa sopimuksen ulkopuoliseen vaikutukseen. Katso myös: epätäydellinen sopimus, markkinoiden toimimattomuus, positiivinen ulkoisvaikutus, negatiivinen ulkoisvaikutus.
urakkapalkka
Työmuoto, jossa työntekijä saa jokaisesta valmistamastaan tuotteesta saman summan.
vahvistava takaisinkytkentä
Kehityskulku, jossa ensimmäinen muutos sysää liikkeelle sarjan uusia, ensimmäistä vahvistavia muutoksia. Katso myös: vaimentava takaisinkytkentä.
vaihdannan hyödyt
Vaihdantatapahtuman osapuolten saamat hyödyt verrattuna siihen, mitä he olisivat saaneet ilman vaihdantaa. Synonyymi: kaupankäynnin hyödyt. Katso myös: ylituotto.
vaiheittainen peli
Peli, jossa pelaajat eivät päätä strategioistaan samanaikaisesti vaan myöhemmin päättävät pelaajat saavat tietää ensin päättäneiden strategiat. Vaiheittaisiin peleihin kuuluu esimerkiksi ultimatum-peli. Katso myös: samanaikainen peli.
vaihtoehtoiskustannus
Jos yhden vaihtoehdon valitseminen merkitsee toiseksi parhaasta vaihtoehdosta luopumista, vaihtoehtoiskustannus on toiseksi parhaan vaihtoehdon tuottama nettohyöty.
vaimentava takaisinkytkentä
Prosessi, jossa alkuperäinen muutos käynnistää itseään vaimentavan prosessin. Katso myös: vahvistava takaisinkytkentä.
vakaa tasapaino
Tasapaino, joka pyrkii pienten sokkien jälkeen palautumaan ennalleen.
vakaan inflaation työttömyysaste
Työmarkkinatasapainon työttömyysaste, jossa inflaatio on vakaa. Aikaisemmin puhuttiin ”luonnollisesta” työttömyysasteesta. Synonyymi: inflaatiota kiihdyttämätön työttömyysaste. Katso myös: tasapainotyöttömyys.
vakioiset skaalatuotot
Tilanne, jossa tuotantoprosessin panosten kaksinkertaistaminen kasvattaa tuotoksen kaksinkertaiseksi. Yrityksen keskikustannusten pitkän aikavälin kehitys riippuu tuotannon skaalatuotoista ja siitä, miten mittakaava vaikuttaa yrityksen panoksista maksamiin hintoihin. Katso myös: positiiviset skaalaedut, negatiiviset skaalaedut.
vakuus
Omaisuuserä, jonka lainanottaja lupaa lainanantajalle takeeksi lainan takaisinmaksusta. Jos lainanottaja ei pysty maksamaan lainaa sovitusti takaisin, vakuus siirtyy lainanantajalle.
valta
Kyky tehdä ja saada haluamamme vastoin muiden aikeita, tavallisesti rangaistuksen avulla tai sillä uhkaamalla.
valtiojohtoinen talous
Valtio pyrkii aktiivisesti edistämään talouden kehitystä julkisten investointien, tiettyjen toimialojen subventoinnin, koulutuksen ja muiden yhteiskuntapoliittisten toimien avulla.
valtion velkakirja
Valtion liikkeeseen laskema rahoitusväline, jonka haltijalle valtio sitoutuu maksamaan rahaa tietyin väliajoin.
valtionvelkakriisi
Tilanne, jossa valtion velkakirjoja pidetään niin riskipitoisina, ettei valtio välttämättä saa enää lainaa. Jos näin käy, valtio ei voi kuluttaa verotuloja enempää.
valuuttakurssi
Kotimaan valuutan yksikkömäärä, jolla saa yhden yksikön ulkomaanvaluuttaa. Esimerkiksi euron (EUR) ja Yhdysvaltain dollarin (USD) välinen valuuttakurssi kertoo, montako euroa yksi Yhdysvaltain dollari maksaa. Kurssin nousu tarkoittaa euron arvon alenemista ja kurssin lasku euron arvon nousua.
vangin dilemma
Peli, jonka dominoivien strategioiden tasapainossa molempien pelaajien tulokset ja heidän yhteenlaskettu tuloksensa ovat pienemmät kuin silloin, jos kumpikaan ei valitse dominoivaa strategiaansa.
vapaamatkustaja
Osapuoli, joka hyötyy muiden panoksesta yhteisen päämäärän eteen muttei panosta itse mitään.
varallisuus
Omaisuusvaranto tai varannon arvo. Varallisuuteen lasketaan henkilön omistama koti, auto, maa, rakennukset, koneet tai muut investointihyödykkeet sekä osakkeet, velkakirjat ja muut rahoitusvarat markkina-arvostaan. Varallisuudesta vähennetään velat eli esimerkiksi asuntolaina, joka on velkaa pankille. Varallisuuteen lisätään saatavat muilta.
varanto
Suure, jota mitataan tiettynä ajankohtana. Varantosuureen yksiköllä ei ole aikaulottuvuutta. Varantoja ovat esimerkiksi asunnon hinta kaupantekohetkellä ja henkilön varallisuus vuoden lopussa. Katso myös: virta.
varastot
Yrityksen myyntiä tai käyttöä varten säilyttämät tavarat. Varastot sisältävät raaka-aineet sekä myytäväksi tarkoitetut keskeneräiset ja valmiit tuotteet.
varmennettavissa oleva tieto
Tieto, jonka perusteella voi vaatia sopimuksen täytäntöönpanoa.
varmistettavissa oleva tieto
Tieto, jonka perusteella voi vaatia sopimuksen täytäntöönpanoa tuomioistuimessa.
varovaisuussäästäminen
Säästämisen lisäys tavoitevarallisuustasolle pääsemiseksi. Katso myös: tavoitevarallisuustaso.
vastavuoroisuus
Taipumus kohdella ystävällisiä ja avuliaita ihmisiä ystävällisesti ja avuliaasti, epäystävällisiä ihmisiä taas epäystävällisesti.
velka
Mikä tahansa arvokas, jonka velallinen on velvollinen maksamaan velkojalle. Katso myös: tase, omaisuuserä
velkakirja
Arvopaperi, jonka liikkeeseenlaskija sitoutuu maksamaan haltijalle tietyn summan määräajassa. Synonyymi: yrityslaina.
verkostosidonnaiset skaalaedut
Verkostosidonnaisia skaalaedut saadaan, kun hyödykkeen käyttäjämäärän kasvu merkitsee sitä, että hyödyke on käyttäjien keskinäisten kytkösten vuoksi jokaiselle käyttäjälle arvokkaampi.
veron kohtaanto
Veron vaikutus ostajien, myyjien tai molempien hyvinvointiin.
vienti (X)
Kotimaassa tuotetut tavarat ja palvelut, jotka myydään ulkomaisille kotitalouksille, yrityksille ja valtioille.
virta
Suure, jonka määrä mitataan tietyltä ajanjaksolta. Virtoja ovat esimerkiksi vuositulot ja tuntipalkka.
voittomarginaali, suhteellinen
Hinnan ja rajakustannuksen erotus jaettuna hinnalla. Hyödykkeen suhteellinen voittomarginaali on kääntäen verrannollinen sen kysynnän hintajoustoon. Englanniksi (price) markup.
voittomarginaali
Hinnan ja rajakustannuksen erotus.
vuokrakatto
Lakisääteinen enimmäisvuokra, jota enempää vuokranantaja ei voi pyytää.
vuorovaikutteinen päätöstilanne
Tilanne, jossa jokaisen toimet vaikuttavat sekä hänen itsensä että muiden tulemaan.
yhden hinnan laki
Pätee, kun hyödykkeellä käydään kauppaa samalla hinnalla kaikkien ostajien ja myyjien kesken. Jos hyödykettä myytäisiin eri puolilla eri hintaan, joku voisi ostaa sen halvalla yhtäältä ja myydä kalliilla toisaalla. Katso myös: arbitraasi.
yhteishyödyke
Kuluva hyödyke, jonka käyttöä ei voi estää muilta.
yhteiskunnallinen rajahyöty
Yhden lisäyksikön tuotannosta tai kulutuksesta syntyvä kokonaishyöty, joka sisältää tuotanto- tai kulutuspäätöksen tekijän saaman hyödyn ja päätöksestä hyötyvien ulkopuolisten saaman hyödyn.
yhteiskunnallinen rajakustannus
Yhden lisäyksikön tuottamisesta aiheutuva kokonaiskustannus, joka sisältää sekä tuottajan kustannukset että tuotannon vaikutuksista ulkopuolisille koituvat kustannukset (englanniksi marginal social cost, MSC). Yhteiskunnallinen rajakustannus on yksityisen rajakustannuksen ja ulkoisen rajakustannuksen summa.
yhteistyö
Osallistuminen yhteiseen hankkeeseen, jonka on tarkoitus tuottaa hyötyä kaikille.
yhteistyöpulma
Tilanne, jossa osapuolten olisi yhteistyötä tekemällä mahdollista päästä parempaan tulemaan kuin silloin, jos kukin toimii itsenäisesti omien tavoitteidensa mukaan.
yhteisvaluutta-alue
Samaa valuuttaa käyttävien maiden ryhmä, jolla on yhteinen rahapolitiikka. Synonyymi: valuuttaunioni.
yksityinen rajahyöty
Voitto, hyöty tai muu etu, jonka tuotanto- tai kulutuspäätöksen tekijä saa yhden lisäyksikön tuotannosta tai kulutuksesta, kun ei huomioida ulkopuolisten mahdollisesti saamaa etua (englanniksi marginal private benefit, MPB).
yksityinen rajakustannus
Tuottajalle aiheutuva kustannus yhden lisäyksikön tuottamisesta, kun ei huomioida tuotannon ulkopuolisille aiheuttamia kustannuksia (englanniksi marginal private cost, MPC). Katso myös: ulkoinen rajakustannus, yhteiskunnallinen rajakustannus.
yksityishyödyke
Kuluva hyödyke, jonka käyttö voidaan estää muilta.
yksityisomistus
Oikeus käyttää jotain, estää muita käyttämästä sitä ja myydä se.
yleiskäyttöiset teknologiat
Keksinnöt, joita voi soveltaa monilla aloilla ja jotka poikivat uusia innovaatioita. Esimerkkejä ovat sähkö sekä tieto- ja viestintäteknologia (ICT).
ylituotto
Maksu tai muu etu, jonka valinnan tekijä saa sen lisäksi, mitä olisi saanut toiseksi parhaasta vaihtoehdosta eli reservaatio-optiosta. Katso myös: reservaatio-optio.
yrittäjä
Henkilö, joka luo tai ottaa varhain käyttöön uusia teknologioita, organisointitapoja ja muita mahdollisuuksia.
yritys
Liiketoimintaa harjoittava organisaatio, joka valmistaa ja markkinoi tavaroita ja palveluita tehdäkseen voittoa. Tätä varten yritys ostaa panoksia ja työllistää ihmisiä, joille se maksaa palkkaa.
yrityssidonnainen omaisuus
Yksilölle kuuluva asia tai taito, joka on yksilölle arvokkaampi hänen nykyisessä yrityksessään kuin toiseksi parhaassa vaihtoehdossa.