Opettajille

Opettamisen ja oppimisen monet muodot

Aineistoamme on testattu monipuolisesti perusasteen koulutuksesta yliopiston jatko-opintoihin. Lue lisää aineiston käyttötavoista osoitteessa www.core-econ.org.

Joustava rakenne

Aineisto on suunniteltu poikkeuksellisen joustavaksi.

Teemaluvut

Lukuja 17–22 voi käsitellä valinnan mukaan kurssin päätteeksi. Tällöin voidaan keskittyä nimenomaan opiskelijoita kiinnostaviin aiheisiin tai opettajan erikoisalueisiin. Teemalukujen aiheita on tarkasteltu aiemmissakin luvuissa, Teemaluvuissa hyödynnetään aiemmissa luvuissa kehitettyjä teoreettisia ja empiirisiä työkaluja. Vaikka teemaluvut ovat siis itsenäisiä, niihin ei voi paneutua ennen aikaisemman aineiston läpikäyntiä.

Kumulatiivinen oppiminen

Käsitteiden ja työkalujen tuntemus karttuu vähitellen luvuissa 1–16.

Teemojen värikoodit

Teemalukujen aiheita käsitellään kaikissa luvuissa, ja värikoodien ansiosta sisällysluettelosta näkee nopeasti, missä luvuissa teemoja käsitellään.

Mikä CORE-aineistossa on erilaista

Aineistossa tukeudutaan kauttaaltaan tosiseikkoihin taloudesta, eri puolilta maailmaa ja historiasta. Lähtökohtana on kysymys, miten voimme selittää havainnot. Esitämme ensin kiinnostavia kysymyksiä ja esittelemme sitten malleja, joiden avulla kysymyksiin voi vastata. Tavanomaiset työkalut, kuten rajoitettu optimointi, opetetaan näyttämällä, miten ne valaisevat tosielämän ongelmia. Taloustiede kuuluu yhteiskunnalliseen, poliittiseen ja eettiseen viitekehykseen, jossa instituutioilla on merkitystä.

CORE opettaa ajattelemaan taloustieteilijän tavoin:

• Aloita kysymyksellä ja selvitä tosiseikat.
• Rakenna malli, joka auttaa ymmärtämään tosiseikkoja.
• Arvioi mallia kriittisesti: valaiseeko se kysymystä, ja selittääkö se havaintoja?

Kuviossa A on verrattu CORE-aineiston rakennetta tavanomaisiin oppikirjoihin.

Kuvion A oikeanpuoleisen sarakkeen käsitteet tiivistävät lukujen keskeisen sisällön.

• Talous
  Luku 1 Kokonaiskuva siitä, miten globaalista taloudesta tuli sellainen kuin se nyt on.
• Taloudellisten päätösten tekeminen (yksi toimija)
  Luku 2 Teknologian valinta tietyillä tuotannontekijöiden hinnoilla. Pyrkimys parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen: kannustimet, innovaatiotuotot. Tasapaino.
  Luku 3 Työaika. Pyrkimys parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen mahdollisuuksien joukossa: samahyötykäyrät, mahdollisuuksien raja, rajasubstituutiosuhde = rajamuunnossuhde
• Taloudellinen vuorovaikutus
  Luku 4 Strateginen vuorovaikutus. Pyrkimys parhaaseen mahdolliseen tulemaan, kun otetaan huomioon, mitä muut tekevät: yhteistyöpulmat, oma etu, yhteiskunnan etu, altruismi, julkishyödykkeet, ulkoisvaikutukset
  Luku 5 Kahdenvälinen kauppa. Pyrkimys parhaaseen mahdolliseen tulemaan, kun otetaan huomioon mitä muut tekevät ja mitkä ovat pelisäännöt: instituutiot, neuvotteluvoima, Pareto-tehokkuus, reiluus
  Luku 6 Työsuhde. Pyrkimys parhaaseen mahdolliseen tulemaan, kun otetaan huomioon, mitä muut tekevät ja mitkä ovat pelisäännöt ja kun sopimukset ovat epätäydellisiä
• Markkinat
  Luku 7 Erilaistettua hyödykettä tuottava yritys, hinnanasetanta. Voiton maksimointi (kysyntä- ja samavoittokäyrät); kustannukset, kilpailu, markkinoiden epäonnistuminen
  Luku 8 Kysyntä ja tarjonta; hinnanottajat ja kilpailulliset markkinat. hinnat viesteinä. Kilpailullinen tasapaino; hinnanottajayritykset ja Pareto-tehokkuus.
  Luku 9 Työmarkkinat. Palkanasetannasta (luku 6) ja hinnanasetannasta (luku 7) koko talouteen
  Luku 10 Luottomarkkinat. Kulutuksen tasaaminen; lainanotto ja lainananto; epätäydelliset sopimukset; raha ja pankit
• Markkinadynamiikka, miten markkinat toimivat tai epäonnistuvat
  Luku 11 Ylituoton tavoittelu, hinnanasetanta ja markkinadynamiikka. Ylituotot, lyhyen ja pitkän aikavälin tasapaino. Hinnat viesteinä. Kuplat. Kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus.
  Luku 12 Markkinat, tehokkuus ja politiikka: omistusoikeudet, epätäydelliset sopimukset, ulkoisvaikutukset.
• Kokonaistalous lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
  Luku 13 Suhdannevaihtelu ja kokonaiskysyntä. Kulutuksen tasaaminen ja sen rajat, investointien vaihtelu koordinointiongelmana, kokonaistalouden mittaaminen.
  Luku 14 Finanssipolitiikka ja työttömyys. Kokonaiskysynnän osatekijät, kerroin, kysyntäsokit, julkinen rahoitus, finanssipolitiikka.
  Luku 15 Rahapolitiikka, työttömyys ja inflaatio. Phillips-käyrä, odotukset ja tarjontasokit, inflaatiotargetointi, välittymismekanismit valuuttakurssi mukaan luettuna.
• Kokonaistalous pitkällä aikavälillä
  Luku 16 Teknologinen kehitys ja työllisyys. Kokonaistuotantofunktio ja tuottavuuden kasvu. Työpaikkojen syntyminen ja häviäminen. Instituutiot ja talouskehityksen erot.
• COREn teemaluvut: mallien sovelluksia teemoittain
  Luku 17 Sata vuotta taloushistoriaa suuresta lamasta globaaliin finanssikriisiin
  Luku 18 Globalisaatio – kauppa, muuttoliike ja investoinnit
  Luku 19 Eriarvoisuus
  Luku 20 Kestävä kehitys ja romahdus
  Luku 21 Innovaatiot, tieto ja verkottunut talous
  Luku 22 Politiikka ja taloustiede

Kurssien kirjoa

CORE-aineistoa on käytetty monilla erilaisilla kursseilla. Verkkosivustollamme on opettajien kertomia esimerkkitapauksia aineiston soveltamisesta eri tarpeisiin.

Ensimmäinen kurssi (vuosi)

Talouden ensimmäisiä versioita käytettiin vuoden pituisella taloustieteen peruskurssilla esimerkiksi seuraavissa oppilaitoksissa: University College London, Birkbeck University of London ja Azim Premji -yliopisto (Bangalore). Vuoden mittaisella kurssilla käsitellään tavallisesti ensin 16 ensimmäistä lukua ja perehdytään sen jälkeen yhteen tai useampaan teemalukuun (kaksi viikkoa tai enemmän jokaista teemaa kohti). Jos jotain teemaa käsitellään kolme tai neljä viikkoa, mukaan voi ottaa lisämateriaalia tai pyytää opiskelijoita laatimaan harjoitustöitä.

Johdatus mikrotaloustieteeseen (yksi lukukausi)

Toulousen kauppakorkeakoulussa ja Lahoren yliopistossa Pakistanissa Taloutta käytetään johdatuksena mikrotaloustieteeseen. Kurssilla voi paneutua ensin lukuihin 1 ja 3–12 ja sen jälkeen joko lukuihin 2 ja 21 tai teemalukuihin 17–20.

Johdatus makrotaloustieteeseen (yksi lukukausi)

Yhden lukukauden mittaista CORE-aineistoon perustuvaa makrotaloustieteen peruskurssia on pidetty Science Po -korkeakoulussa Pariisissa ja Middlebury Collegessa Yhdysvaltain Vermontissa. Kurssin runko voi muodostua seuraavista osioista: luvut 1 ja 2; mahdollisuuksien joukko ja samahyötykäyrät luvusta 3; luku 6 (palkanasetanta); luku 7 (hinnanasetanta); luvut 9 ja 10, luvut 13–17, halutut osat teemaluvuista 18–22 ja mahdollisesti epätasapainon dynamiikkaa koskeva materiaali luvusta 11.

Johdatus taloustieteeseen (yksi lukukausi)

Tällaista kurssia on pidetty Humboldt-yliopistossa Berliinissä, Sydneyn yliopistossa ja Bristolin yliopistossa. Peruskäsitteiden opettaminen yhdessä lukukaudessa on haaste, mutta se onnistuu (14 viikossa) käyttämällä aineistona lukuja 1, 3–10, 12–16 ja lopuksi makrotaloustieteeseen keskittyvää lukua 17 tai jotain toista, mikrotaloustieteeseen painottuvaa teemalukua.

Yhteiskuntapolitiikan kurssi

Tätä tekstiä on käytetty esimerkiksi Columbian yliopiston kansainvälisten asioiden tiedekunnassa, Keski-Euroopan yliopiston yhteiskuntapolitiikan tiedekunnassa ja Etelä-Kalifornian yliopiston yhteiskuntapolitiikan Sol Price -tiedekunnassa. Kursseilla on noudatettu soveltuvin osin edellä mainittuja opintorunkoja ja hyödynnetty teemalukujen politiikkaosioita.

Keskiasteen koulutus

CORE-aineistoa on käytetty esimerkiksi St Paul’s Schoolissa Lontoossa ja Melvillen lukiossa Länsi-Australiassa syventävien lisäkurssien materiaalina.

Opetusmenetelmät

CORE-aineiston kanssa voi käyttää monenlaisia opetusotteita ja uusimpiakin opetusmenetelmiä.

Perinteinen opetus

Aineistoa voi opettaa perinteiseen tapaan: jokaisen luvun teoria opetetaan luennoimalla, ja opittua vahvistetaan ja syvennetään ongelmien ja harjoitusten avulla.

Pelit ja kokeilut

Aineiston empiria- ja peliteoriapainotus rohkaisee aktiivisempaan oppimiseen pelien, kokeiden ja tosielämän tietojen käyttöön perustuvan ongelmakeskeisen oppimisen keinoin. Verkkosivustollamme on tietoaineistoja ja peli-ideoita, joita opettajat voivat käyttää opetuksessa.

Käänteinen oppiminen

Käänteinen oppiminen on keino edistää aktiivista oppimista kontaktiopetuksessa: perinteiset luennot voi korvata vuorovaikutteisilla opetustilanteilla, joissa pääpaino on ongelmalähtöisyydessä, peleissä tai keskustelussa. Opiskelijat perehtyvät etukäteen opettajan jakamaan materiaaliin (kuten kirjalliseen materiaaliin, testeihin tai videoaineistoon), jonka pohjalta kontaktitapaamisessa keskustellaan ja syvennetään opittua. Opiskelijoiden sitoutumista tehtäviin voi testata palautejärjestelmillä, ja opittua voi syventää kyselyillä, peleillä ja tietokantoihin perustuvilla harjoituksilla. Talous-aineisto sopii käänteiseen opetukseen hyvin, sillä luvuissa edetään tosielämän tapaustutkimuksista teoreettisiin työkaluihin, jotka auttavat hahmottamaan tosielämän havaintojen taustaa, ja paneudutaan sen jälkeen itse teoriaan.

Yksi tapa kääntää opetus on rohkaista opiskelijoita lukemaan aineiston kertomukset ja historialliset esimerkit etukäteen ja miettimään, mitkä taloustieteen työkalut voivat selittää niitä. Teorian yksityiskohtaista soveltamista ja ymmärtämistä voi vahvistaa kontaktiopetuksessa ongelmakeskeisillä tietokantaharjoituksilla ja peleillä. Kokemukset Talous-aineiston varhaisista versioista viittaavat siihen, että vuorovaikutteinen sähkökirja aktivoi opiskelijoita tutustumaan aineistoon etukäteen. Etukäteislukemista voi vauhdittaa multimedia-projektilla, jota on käytetty useissa CORE-aineiston pilottiyliopistoissa.