Aineistot

• Aineistot
  • Numeronmurskaus-osiot
  • Taloustieteen suurnimiä
  • Miten taloustiede hyödyntää empiriaa
  • Ekonomistit erimielisinä
  • Harjoitukset
  • Videot
  • Kuviot
    • Luku 1
    • Luku 2
    • Luku 3
    • Luku 4
    • Luku 5
    • Luku 6
    • Luku 7
    • Luku 8
    • Luku 9
    • Luku 10
    • Luku 11
    • Luku 12
    • Luku 13
    • Luku 14
    • Luku 15
    • Luku 16
    • Luku 17
    • Luku 18
    • Luku 19
    • Luku 20
    • Luku 21
    • Luku 22

Numeronmurskaus-osiot

• 1.2 Tulojen ja elintason mittaaminen: Tulojen vertailu eri ajanjaksojen ja maiden välillä
• 2.8 Malthusilainen talousteoria: väestönkasvu syö elintason nousun: Malthusilainen teoria graafisesti
• 4.10 Miten potti jaetaan (tai jää jakamatta): Minkä tarjouksen ultimatum-pelin vastaaja hyväksyy?
• 5.12 Taloudellisen eriarvoisuuden mittaaminen: Eriarvoisuus yksilöiden välisinä eroina
• 5.13 Tulonjakopolitiikalla ylijäämän uudelleenjakoon ja tehokkuuteen: Lorenz-käyrä ja Gini-kerroin väkirikkaassa luokkayhteiskunnassa
• 7.2 Skaalaedut ja suurtuotannon kustannusedut: Putken koko ja kustannukset
• 7.8 Kysynnän hintajousto: Kysynnän hintajousto ja rajatulo
• 8.5 Kilpailullinen tasapaino: kaupankäynnin hyödyt, markkinoiden allokaatio ja hyötyjen jakautuminen: Kokonaisylijäämä ja maksuhalukkuus
• 9.5 Hinnanasetantakäyrä: palkat ja voitot koko kansantaloudessa: Hinnanasetantakäyrä
• 9.8 Työmarkkinatasapaino ja tulonjako: Lorenz-käyrä ja Gini-kerroin työttömistä, työllisistä ja omistaja-työnantajista muodostuvassa taloudessa
• 10.9 Keskuspankki, rahamarkkinat ja korot: Nykyarvo (PV)
• 11.1 Ylituoton tavoittelu, hinnanmuutokset ja markkinoiden tasapainottuminen: Ylituoton tavoittelu markkinoiden tasapainottajana koeasetelmassa
• 13.1 Kasvu ja vaihtelu: Muuttujan logaritmi ja logaritminen asteikko
• 13.2 Tuotannon kasvu ja työttömyyden vaihtelu: Okunin laki
• 14.2 Kerroinmalli: Kuinka kerroin lasketaan
• 14.5 Kerroinmalli: valtio ja nettovienti mukaan: Valtio, ulkomaankauppa ja kerroin
• 15.7 Tarjontasokit ja inflaatio: Hinnanasetantakäyrä ja tuontiraaka-aineet
• 15.8 Rahapolitiikka: Reaalikorko ja Fisherin yhtälö
• 16.11 Muuttuva työ, palvelusektorin nousu ja tuottavuuden kasvun hidastuminen: Tavaratuotannon nopea tuottavuuskasvu ja työllisyyden siirtyminen palveluihin
• 19.1 Eriarvoisuus maantieteellisestä ja historiallisesta näkökulmasta: Gini-kerroin ja maailmanlaajuiset tuloerot
• 20.3 Ympäristöhaittojen vähentämiskeinot: kustannus-hyötyanalyysi: Päästövähennysten rajakustannukset ja päästövähennysmenojen kokonaistuottavuus

Taloustieteen suurnimiä

• 1.3 Historian lätkämaila: tulojen kasvu: ‘Taloustieteen suurnimiä’: Adam Smith
• 2.5 Dynaamisen talouden mallintaminen: innovaatiot ja voitot: ‘Taloustieteen suurnimiä’: Joseph Schumpeter
• 4.6 Julkishyödykkeet, vapaamatkustus ja toistuva vuorovaikutus: ‘Taloustieteen suurnimiä’: Elinor Ostrom
• 4.13 Strategiset päätöstilanteet: Nash-tasapainoista valitseminen: ‘Taloustieteen suurnimiä’: John Nash
• 5.2 Instituutioiden ja tulemien arviointi: Pareto-kriteeri: ‘Taloustieteen suurnimiä’: Vilfredo Pareto
• 6.1 Yritykset, markkinat ja työnjako: ‘Taloustieteen suurnimiä’: Herbert Simon
• 6.3 Muiden ihmisten työllä: ‘Taloustieteen suurnimiä’: Karl Marx
• 6.9 Vaihtoehtoinen liiketoiminnan muoto: osuuskunta: ‘Taloustieteen suurnimiä’: John Stuart Mill
• 7.10 Hinnanasetanta, kilpailu ja markkinavoima: ‘Taloustieteen suurnimiä’: Augustin Cournot
• 8.2 Markkinat ja tasapainohinta: ‘Taloustieteen suurnimiä’: Alfred Marshall
• 8.8 Täydellisen kilpailun malli: ‘Taloustieteen suurnimiä’: Léon Walras
• 11 Introduction: ‘Taloustieteen suurnimiä’: Friedrich Hayek
• 12.2 Ulkoisvaikutukset ja neuvottelut: ‘Taloustieteen suurnimiä’: Ronald Coase
• 12.3 Ulkoisvaikutukset, politiikka ja tulonjako: ‘Taloustieteen suurnimiä’: Arthur Pigou
• 14.6 Finanssipolitiikka: miten valtio voi hillitä tai vahvistaa suhdannevaihtelua: ‘Taloustieteen suurnimiä’: John Maynard Keynes
• 15.2 Inflaatio johtuu ristiriitaisista vaatimuksista: ‘Taloustieteen suurnimiä’: Bill Phillips
• 17.8 Finanssikriisin aineksia: kotitaloudet, pankit ja luottobuumi: ‘Taloustieteen suurnimiä’: Hyman Minsky
• 18.5 Erikoistuminen, tuotannontekijävarannot ja maiden välinen kauppa: ‘Taloustieteen suurnimiä’: David Ricardo
• 22.5 Demokratia poliittisena instituutiona: ‘Taloustieteen suurnimiä’: Kenneth Arrow
• 22.7 Realistisempi vaalikamppailumalli: ‘Taloustieteen suurnimiä’: Albert O. Hirschman

Miten taloustiede hyödyntää empiriaa

• 1.9 Kapitalismi, syy-seuraussuhteet ja historian lätkämaila: ‘Miten taloustiede hyödyntää empiriaa’: Riippuuko tulojen kasvu instituutioista?
• 4.8 Käyttäytymisen kokeellinen tutkimus kentällä ja luokkahuoneessa: ‘Miten taloustiede hyödyntää empiriaa’: Laboratoriokokeet
• 6.4 Työsuhteen ylituotto: ‘Miten taloustiede hyödyntää empiriaa’: Johtajat vallankäyttäjinä
• 6.4 Työsuhteen ylituotto: ‘Miten taloustiede hyödyntää empiriaa’: Mikä on työsuhteen ylituotto?
• 6.8 Malli käyttöön: omistajat, työntekijät ja talous: ‘Miten taloustiede hyödyntää empiriaa’: Kun talouskasvu hidastuu, työtahti kiristyy
• 7.1 Hintapäätös: aamiaismurot: ‘Miten taloustiede hyödyntää empiriaa’: Kysyntäkäyrän estimointi kuluttajatutkimuksen avulla
• 11.5 Omaisuuserien arvonmuodostuksen perusteet: ‘Miten taloustiede hyödyntää empiriaa’: Joukkojen viisautta: härän paino ja osakkeen arvo
• 13.6 Miksi kulutus pysyy tasaisena?: ‘Miten taloustiede hyödyntää empiriaa’: Huomenna rupean laihdutuskuurille
• 14.7 Kerroin ja talouspolitiikka: ‘Miten taloustiede hyödyntää empiriaa’: Mafia ja kerroin
• 17 Introduction: ‘Miten taloustiede hyödyntää empiriaa’: ”Tein virheen”
• 19.10 Tulonjako: verot ja tulonsiirrot: ‘Miten taloustiede hyödyntää empiriaa’: Tehokasta tulonjakopolitiikkaa satunnaiskokeiden avulla
• 20.6 Ympäristöpolitiikan mittaushaasteet: ‘Miten taloustiede hyödyntää empiriaa’: Luonnonpääoma ja ympäristökorjattu tilinpito
• 20.7 Dynaaminen ympäristöpolitiikka: tulevaisuuden teknologiat ja elämäntavat: ‘Miten taloustiede hyödyntää empiriaa’: Sosiaaliset preferenssit ja kestävä kehitys
• 22.3 Kilpailu politiikassa: ‘Miten taloustiede hyödyntää empiriaa’: Vaikuttaako vaalikamppailu politiikkaan?
• 22.10 Demokratialla on vaikutusta: ‘Miten taloustiede hyödyntää empiriaa’: Naisten äänioikeus ja lapsikuolleisuuden väheneminen Yhdysvalloissa
• 22.14 Erityisintressit: ‘Miten taloustiede ja politiikan tutkimus hyödyntävät empiriaa’: Puhuuko raha?

Ekonomistit erimielisinä

• 4.2 Tasapaino näkymättömän käden pelissä: ‘Ekonomistit erimielisinä’: Homo economicus vai jotain muuta: onko ihminen kokonaan itsekäs?
• 6.4 Työsuhteen ylituotto: ‘Ekonomistit yksimielisinä’: Coase ja Marx yrityksistä ja työntekijöistä
• 11.7 Hintakuplat: ‘Ekonomistit erimielisinä’: Onko kuplia oikeasti?
• 14.7 Kerroin ja talouspolitiikka: ‘Ekonomistit erimielisinä’: Miten herkästi talous reagoi julkisiin menoihin?
• 18.10 Kansainvälinen kauppa ja kasvu: ‘Ekonomistit erimielisinä’: Hekscherin–Ohlinin teoria, Leontiefin paradoksi ja uusi kansainvälisen kaupan teoria
• 20.6 Ympäristöpolitiikan mittaushaasteet: ‘Ekonomistit erimielisinä’: Maksuhalukkuus vai oikeus elinkelpoiseen ympäristöön?
• 20.9 Miksi ilmastonmuutoksen torjuminen on niin vaikeaa?: ‘Ekonomistit erimielisinä’: Diskonttausdilemma: miten huomioida tulevat kustannukset ja hyödyt?
• 21.1 Innovaatioprosessi: keksinnöt ja leviäminen: ‘Ekonomistit erimielisinä’: Jatkuuko teknologian jatkuva vallankumous?
• 21.6 Immateriaalioikeudet: ‘Ekonomistit erimielisinä’: Immateriaalioikeudet: jarru vai moottori?

Harjoitukset

• 1.1 Tuloerot: Harjoitus 1.1: Tuloerot 1300-luvun maailmassa
• 1.1 Tuloerot: Harjoitus 1.2: Tulotilastot kertovat
• 1.2 Tulojen ja elintason mittaaminen: Harjoitus 1.3: Mitä mitata?
• 1.3 Historian lätkämaila: tulojen kasvu: Harjoitus 1.4: Näin logaritminen asteikko toimii
• 1.5 Talous ja ympäristö: Harjoitus 1.5: Mitä tapahtuu, jos lämpötila laskee tai nousee muutaman asteen?
• 1.6 Kapitalismin määritelmä: yksityisomistus, markkinat ja yritykset: Harjoitus 1.6: Rutiköyhän miehen mökki
• 1.6 Kapitalismin määritelmä: yksityisomistus, markkinat ja yritykset: Harjoitus 1.7: Markkinat ja sosiaaliset verkostot
• 1.6 Kapitalismin määritelmä: yksityisomistus, markkinat ja yritykset: Harjoitus 1.8: Kapitalismi
• 1.7 Kapitalismi talousjärjestelmänä: Harjoitus 1.9: Yritys vai ei?
• 1.8 Erikoistumisen edut: Harjoitus 1.10: Omenat ja vehnä
• 1.11 Taloustiede ja talous: Harjoitus 1.11: Mihin ja milloin haluaisit syntyä?
• 2.2 Taloudelliset mallit: kaukaa näkee enemmän: Harjoitus 2.1: Mallin suunnittelu
• 2.3 Peruskäsitteitä: hinnat, kustannukset ja innovaatiotuotot: Harjoitus 2.2: Ceteris paribus ‑oletuksen käyttö
• 2.4 Dynaamisen talouden mallintaminen: teknologia ja kustannukset: Harjoitus 2.3: Samakustannussuorat
• 2.6 Ison-Britannian teollinen vallankumous ja kannustimet uusien teknologioiden kehittämiseen: Harjoitus 2.4: Miksi Iso-Britannia?
• 2.6 Ison-Britannian teollinen vallankumous ja kannustimet uusien teknologioiden kehittämiseen: Harjoitus 2.5: Miksei teollinen vallankumous alkanut Aasiasta?
• 2.7 Malthusilainen talousteoria: työn keskituotos laskee: Harjoitus 2.6: Viljelijöiden tuotantofunktio
• 2.8 Malthusilainen talousteoria: väestönkasvu syö elintason nousun: Harjoitus 2.7: Onko ihmisellä ja muilla eläimillä eroa?
• 2.8 Malthusilainen talousteoria: väestönkasvu syö elintason nousun: Harjoitus 2.8: Elintaso Malthusin teoriassa
• 2.9 Malthusin loukku ja talouden stagnaatio: Harjoitus 2.9: Täydennä mallia
• 2.9 Malthusin loukku ja talouden stagnaatio: Harjoitus 2.10: Mitä talouskehitys on?
• 2.10 Malthusilainen stagnaatio katkeaa: Harjoitus 2.11: Kapitalismin kolme instituutiota
• 3.1 Työ ja tuotanto: Harjoitus 3.1: Ceteris paribus ‑oletukset
• 3.1 Työ ja tuotanto: Harjoitus 3.2: Tuotantofunktioita
• 3.2 Preferenssit: Harjoitus 3.3: Mikseivät samahyötykäyrät leikkaa toisiaan?
• 3.2 Preferenssit: Harjoitus 3.4: Oma rajasubstituutiosuhteesi
• 3.3 Vaihtoehtoiskustannukset: Harjoitus 3.5: Vaihtoehtoiskustannukset
• 3.5 Päätöksenteko ja niukkuus: Harjoitus 3.6: Mitä niukkuus merkitsee
• 3.6 Työaika ja talouskasvu: Harjoitus 3.7: Oma tuotantofunktiosi
• 3.8 Onko mallimme hyvä?: Harjoitus 3.8: Toinen taloustieteen määritelmä
• 3.9 Työajan muutokset ajan oloon: Harjoitus 3.9: Niukkuus ja valinta
• 3.10 Työajan erot maiden välillä: Harjoitus 3.10: Preferenssit ja kulttuuri
• 3.10 Työajan erot maiden välillä: Harjoitus 3.11: Työaika eri maissa eri aikoina
• 4 Introduction: Harjoitus 4.1: Yhteistyöpulmia
• 4.3 Vangin dilemma: Harjoitus 4.2: Vaalikampanjat ja loanheitto
• 4.4 Sosiaaliset preferenssit ja altruismi: Harjoitus 4.3: Altruismin asteita
• 4.5 Altruistiset preferenssit ja vangin dilemma: Harjoitus 4.4: Itsekkyys ja moraalittomuus
• 4.8 Käyttäytymisen kokeellinen tutkimus kentällä ja luokkahuoneessa: Harjoitus 4.5: Mittaavatko koeasetelmat mitä pitää?
• 4.8 Käyttäytymisen kokeellinen tutkimus kentällä ja luokkahuoneessa: Harjoitus 4.6: Syrjäytysvaikutus
• 4.10 Miten potti jaetaan (tai jää jakamatta): Harjoitus 4.7: Hyväksyttävä tarjous
• 4.11 Viljelijä reilu, opiskelija itsekäs?: Harjoitus 4.8: Sosiaaliset preferenssit
• 4.11 Viljelijä reilu, opiskelija itsekäs?: Harjoitus 4.9: Ultimatum-pelin tarjoukset
• 4.11 Viljelijä reilu, opiskelija itsekäs?: Harjoitus 4.10: Lakkouhka ultimatum-pelinä
• 4.12 Ultimatum-peli ja kilpailu: Harjoitus 4.11: Vangin dilemman vaiheittainen muoto
• 4.13 Strategiset päätöstilanteet: Nash-tasapainoista valitseminen: Harjoitus 4.12: Astridin ja Bettinan eturistiriita
• 4.13 Strategiset päätöstilanteet: Nash-tasapainoista valitseminen: Harjoitus 4.13: Eturistiriidat yritysmaailmassa
• 4.13 Strategiset päätöstilanteet: Nash-tasapainoista valitseminen: Harjoitus 4.14: Nash-tasapaino ja ilmastonmuutos
• 5.3 Instituutioiden ja tulemien arviointi: reiluus: Harjoitus 5.1: Tulemien reiluus
• 5.3 Instituutioiden ja tulemien arviointi: reiluus: Harjoitus 5.2: Menetelmien reiluus
• 5.3 Instituutioiden ja tulemien arviointi: reiluus: Harjoitus 5.3: Voitonjako yhteishankkeessa
• 5.4 Valintojen ja ristiriitojen malli: Harjoitus 5.4: Samahyötykäyrien käyttö
• 5.5 Teknisesti mahdolliset tulemat: Harjoitus 5.5: Tuotanto-olojen muutoksia
• 5.7 Taloudellisesti mahdolliset tulemat ja ylijäämä: Harjoitus 5.6: Biologiset rajat ja taloudelliset rajat
• 5.7 Taloudellisesti mahdolliset tulemat ja ylijäämä: Harjoitus 5.7: Miksi Angela valitsee kahdeksan tunnin työajan
• 5.7 Taloudellisesti mahdolliset tulemat ja ylijäämä: Harjoitus 5.8: Ottaako vai jättää?
• 5.12 Taloudellisen eriarvoisuuden mittaaminen: Harjoitus 5.9: Varallisuusjakauman vertailua
• 6.1 Yritykset, markkinat ja työnjako: Harjoitus 6.1: Organisaatiorakenteita
• 6.3 Muiden ihmisten työllä: Harjoitus 6.2: Epätäydellinen sopimus
• 6.5 Mistä työsuhteen ylituotto syntyy: Harjoitus 6.3: Mallin oletukset
• 6.7 Palkat, työpanos ja voitot kannustinpalkkamallissa: Harjoitus 6.4: Työnantajan palkanasetanta
• 6.8 Malli käyttöön: omistajat, työntekijät ja talous: Harjoitus 6.5: Työpanos ja palkat
• 6.8 Malli käyttöön: omistajat, työntekijät ja talous: Harjoitus 6.6: Lazearin ryhmän tutkimustulokset
• 6.8 Malli käyttöön: omistajat, työntekijät ja talous: Harjoitus 6.7: Ulkoistaminen ja kotimaan työmarkkinat
• 6.9 Vaihtoehtoinen liiketoiminnan muoto: osuuskunta: Harjoitus 6.8: Työntekijäosuuskunta
• 6.9 Vaihtoehtoinen liiketoiminnan muoto: osuuskunta: Harjoitus 6.9: Erehtyikö Mill?
• 6.10 Agentit ja päämiehet: vuorovaikutus epätäydellisissä sopimuksissa: Harjoitus 6.10: Päämies-agenttisuhteet
• 7.1 Hintapäätös: aamiaismurot: Harjoitus 7.1: Muutoksia markkinoilla
• 7.3 Tuotanto: Ajattomien Autojen kustannusfunktio: Harjoitus 7.2: Omena-kanelimurojen kustannusfunktio
• 7.3 Tuotanto: Ajattomien Autojen kustannusfunktio: Harjoitus 7.3: Yliopisto-opetuksen kustannusfunktiot
• 7.4 Kysyntä ja samavoittokäyrät: Ajattomat Autot: Harjoitus 7.4: Samavoittokäyrät
• 7.7 Kaupankäynnin hyödyt: Harjoitus 7.5: Pelisääntöjen muuttaminen
• 7.9 Kysynnän hintajousto politiikassa: Harjoitus 7.6: Jousto ja menot
• 7.9 Kysynnän hintajousto politiikassa: Harjoitus 7.7: Elintarvikkeiden valmisteverot ja kansanterveys
• 7.10 Hinnanasetanta, kilpailu ja markkinavoima: Harjoitus 7.8: Monikansallisia yhtiöitä vai itsenäisiä vähittäiskauppiaita?
• 8.1 Ostaminen ja myyminen: kysyntä ja tarjonta: Harjoitus 8.1: Myyntistrategiat ja reservaatiohinnat
• 8.2 Markkinat ja tasapainohinta: Harjoitus 8.2: Hinnanottajat
• 8.5 Kilpailullinen tasapaino: kaupankäynnin hyödyt, markkinoiden allokaatio ja hyötyjen jakautuminen: Harjoitus 8.3: Ylijäämän maksimointi
• 8.5 Kilpailullinen tasapaino: kaupankäynnin hyödyt, markkinoiden allokaatio ja hyötyjen jakautuminen: Harjoitus 8.4: Ylijäämä ja tehokkuustappio
• 8.6 Tarjonnan ja kysynnän muutokset: Harjoitus 8.5: Kvinoamarkkinat.
• 8.6 Tarjonnan ja kysynnän muutokset: Harjoitus 8.6: Hintoja, sokkeja ja vallankumouksia
• 8.7 Verojen vaikutukset: Harjoitus 8.7: Rasvaveron tehokkuustappio
• 8.8 Täydellisen kilpailun malli: Harjoitus 8.8: Hinnoista sopiminen
• 8.9 Kilpailullisia tasapainoja etsimässä: Harjoitus 8.9: Hintojen hajonta
• 8.9 Kilpailullisia tasapainoja etsimässä: Harjoitus 8.10: Fultonin kalatori
• 9.2 Talouden mittarit: työllisyys ja työttömyys: Harjoitus 9.1: Työllisyys, työttömyys ja osallistuminen
• 9.3 Palkanasetantakäyrä: työllisyys ja reaalipalkat: Harjoitus 9.2: Palkanasetantakäyrän siirtymät
• 9.5 Hinnanasetantakäyrä: palkat ja voitot koko kansantaloudessa: Harjoitus 9.3: Hinnanasetantakäyrä
• 9.6 Kansantalouden palkat, voitot ja työttömyys: Harjoitus 9.4: Onko työmarkkinatasapaino todella Nash-tasapaino?
• 9.7 Työttömyys ja tavaroiden ja palveluiden kysyntä: Harjoitus 9.5: Palkat ja kokonaiskysyntä
• 9.9 Työn kysyntä, työn tarjonta ja neuvotteluvoima: Harjoitus 9.6: Maahanmuuttajayrittäjät
• 10.3 Kärsimättömyys ja kulutuksen laskeva rajatuotto: Harjoitus 10.1: Puhtaan kärsimättömyyden seuraukset
• 10.4 Lainanotto kulutuksen tasaajana: Harjoitus 10.2: Tulo- ja substituutiovaikutus
• 10.6 Kulutuksen lykkääminen investoimalla: Harjoitus 10.3: Koronnousu
• 10.6 Kulutuksen lykkääminen investoimalla: Harjoitus 10.4: Elinikäiset tulot
• 10.9 Keskuspankki, rahamarkkinat ja korot: Harjoitus 10.5: Antolainauksen voittomarginaali
• 10.11 Keskuspankin ohjauskorko voi vaikuttaa kulutukseen: Harjoitus 10.6: Korot ja kulutus
• 10.12 Luottomarkkinoiden rajoitteet: päämies-agenttiongelma: Harjoitus 10.7: Mikrorahoitus ja köyhien lainansaanti
• 10.13 Eriarvoisuus: lainanantajat, lainansaajat ja luottomarkkinoilta syrjäytetyt: Harjoitus 10.8: Epäsuositut pankit
• 10.13 Eriarvoisuus: lainanantajat, lainansaajat ja luottomarkkinoilta syrjäytetyt: Harjoitus 10.9: Lainanannon rajat
• 11.1 Ylituoton tavoittelu, hinnanmuutokset ja markkinoiden tasapainottuminen: Harjoitus 11.1: Tarjontasokki ja uuteen markkinatilanteeseen sopeutuminen
• 11.1 Ylituoton tavoittelu, hinnanmuutokset ja markkinoiden tasapainottuminen: Harjoitus 11.2: Puuvillan hinta Yhdysvaltain sisällissodan aikaan
• 11.4 Hinnat, ylituoton tavoittelu ja markkinadynamiikka öljymarkkinoilla: Harjoitus 11.3: Öljyn maailmanmarkkinat
• 11.4 Hinnat, ylituoton tavoittelu ja markkinadynamiikka öljymarkkinoilla: Harjoitus 11.4: Liuskeöljyvallankumous
• 11.6 Arvopaperien kysynnän ja tarjonnan vaihtelu: Harjoitus 11.5: Kysyntä- ja tarjontakäyrät
• 11.7 Hintakuplat: Harjoitus 11.6: Jalokivimarkkinat
• 11.8 Kuplien ja romahdusten mallintaminen: Harjoitus 11.7: Mikä on bitcoinin substanssiarvo?
• 11.8 Kuplien ja romahdusten mallintaminen: Harjoitus 11.8: Kuplien kärkikymmenikkö neljän vuosisadan ajalta
• 11.9 Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa: säännöstely, jonotus ja jälkimarkkinat: Harjoitus 11.9: Kansainvälisen olympiakomitean lipunmyyntikäytännöt
• 11.9 Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa: säännöstely, jonotus ja jälkimarkkinat: Harjoitus 11.10: Pääsylipun hinta
• 11.10 Hintasäännöstely: Harjoitus 11.11: Miksei hintaa saisi korottaa?
• 12 Introduction: Harjoitus 12.1: Omistusoikeudet ja sopimukset Madagaskarilla
• 12.2 Ulkoisvaikutukset ja neuvottelut: Harjoitus 12.2: Neuvotteluvoima
• 12.2 Ulkoisvaikutukset ja neuvottelut: Harjoitus 12.3: Positiivinen ulkoisvaikutus
• 12.3 Ulkoisvaikutukset, politiikka ja tulonjako: Harjoitus 12.4: Pigou-tuki
• 12.3 Ulkoisvaikutukset, politiikka ja tulonjako: Harjoitus 12.5: Politiikkavaihtoehtojen vertailu
• 12.4 Omistusoikeudet, sopimukset ja markkinoiden epäonnistuminen: Harjoitus 12.6: Epätäydellisiä sopimuksia
• 12.5 Julkishyödykkeet: Harjoitus 12.7: Kilpailu ja käytön rajoittaminen
• 12.6 Puuttuvat markkinat: vakuutukset ja autonrotiskot: Harjoitus 12.8: Piilo-ominaisuudet
• 12.8 Markkinoiden rajat: Harjoitus 12.9: Vapaaehtoisten aikuisten sopimukset
• 12.9 Markkinoiden epäonnistuminen ja politiikka: Harjoitus 12.10: Markkinoiden epäonnistuminen
• 13 Introduction: Harjoitus 13.1: Hyvinvoinnin arviointi OECD:n Better Life ‑indeksillä
• 13.1 Kasvu ja vaihtelu: Harjoitus 13.2: Taantuman määritelmä
• 13.2 Tuotannon kasvu ja työttömyyden vaihtelu: Harjoitus 13.3: Okunin laki
• 13.4 Kansantalouden mittarit: bruttokansantuotteen osatekijät: Harjoitus 13.4: FRED-tietokanta käyttöön
• 13.5 Miten kotitaloudet selviytyvät suhdannevaihtelusta: Harjoitus 13.5: Sairausvakuutus
• 13.6 Miksi kulutus pysyy tasaisena?: Harjoitus 13.6: Tulojen muutoksista kulutuksen muutokseen
• 13.7 Miksi investoinnit vaihtelevat?: Harjoitus 13.7: FRED-tietokanta käyttöön
• 13.8 Kansantalouden mittarit: inflaatio: Harjoitus 13.8: Inflaation mittaaminen
• 13.8 Kansantalouden mittarit: inflaatio: Harjoitus 13.9: Kuluttajahintaindeksi ja bkt-deflaattori
• 14.3 Kotitalouksien tavoitevarallisuustaso ja kulutusmenot: Harjoitus 14.1: Kotitalouden tase
• 14.3 Kotitalouksien tavoitevarallisuustaso ja kulutusmenot: Harjoitus 14.2: Asuntovarallisuus Ranskassa ja Saksassa
• 14.5 Kerroinmalli: valtio ja nettovienti mukaan: Harjoitus 14.3: Kerroinmalli
• 14.6 Finanssipolitiikka: miten valtio voi hillitä tai vahvistaa suhdannevaihtelua: Harjoitus 14.4: Menoleikkaukset taantumassa
• 14.7 Kerroin ja talouspolitiikka: Harjoitus 14.5: Kertoimen arviointimenetelmiä
• 14.7 Kerroin ja talouspolitiikka: Harjoitus 14.6: Bruttokansantuotteen osatekijät suhdannesyklin vaiheissa
• 14.7 Kerroin ja talouspolitiikka: Harjoitus 14.7: Ranskan alamäki
• 14.7 Kerroin ja talouspolitiikka: Harjoitus 14.8: Elvytystä ilman lisävelkaa
• 14.8 Valtion tulot ja menot: Harjoitus 14.9: Tehokkuus ja reiluus
• 14.9 Finanssipolitiikka ja muu maailma: Harjoitus 14.10: Elvytyksen koordinointi
• 15.3 Inflaatio, suhdannesykli ja Phillips-käyrä: Harjoitus 15.1: Neuvottelukuilu taantumassa
• 15.3 Inflaatio, suhdannesykli ja Phillips-käyrä: Harjoitus 15.2: Positiivisia ja negatiivisia sokkeja
• 15.4 Inflaatio ja työttömyys: rajoitteet ja preferenssit: Harjoitus 15.3: Phillips-käyrä ja poliittisen päättäjän preferenssit.
• 15.6 Odotettu inflaatio ja Phillips-käyrä: Harjoitus 15.4: Negatiivinen kokonaiskysyntäsokki ja korkea työttömyys
• 15.6 Odotettu inflaatio ja Phillips-käyrä: Harjoitus 15.5: Inflaatio, odotettu inflaatio ja neuvottelukuilu
• 15.7 Tarjontasokit ja inflaatio: Harjoitus 15.6: Öljysokki
• 15.8 Rahapolitiikka: Harjoitus 15.7: Finanssi- vai rahapolitiikkaa?
• 15.9 Valuuttakurssi rahapolitiikan kanavana: Harjoitus 15.8: Korko, velkakirjat ja valuuttakurssi
• 15.10 Kysyntäsokit ja kysyntäpuolen politiikka: Harjoitus 15.9: Rakennusbuumi
• 16 Introduction: Harjoitus 16.1: Varallisuus ja elämänlaatu
• 16.2 Työpaikkojen syntyminen ja häviäminen: Harjoitus 16.2: Takaisin Schumpeteriin
• 16.3 Työn virta, työntekijöiden virta ja Beveridgen käyrä: Harjoitus 16.3: Beveridgen käyrä ja Saksan työmarkkinat
• 16.4 Investoinnit, uudet yritykset ja hinnanasetantakäyrä pitkällä aikavälillä: Harjoitus 16.4: Investointiympäristön mittareita
• 16.6 Teknologian muutos ja tuloerot: Harjoitus 16.5: Teknologinen kehitys ja eriarvoisuus
• 16.8 Instituutiot ja politiikka: Miksi toiset maat menestyvät paremmin kuin toiset?: Harjoitus 16.6: Ryhdy talouspoliitikoksi
• 16.9 Teknologian muutos, työmarkkinat ja ammattiliitot: Harjoitus 16.7: Työttömyysasteet ja työmarkkinainstituutiot
• 16.10 Instituutioiden ja politiikan muutokset: Harjoitus 16.8: Työmarkkinamalli
• 17.2 Suuri lama, vahvistava takaisinkytkentä ja kokonaiskysyntä: Harjoitus 17.1: Maanviljelijät ja suuri lama
• 17.3 Poliittiset päätökset ja suuri lama: Harjoitus 17.2: Kiinteiden valuuttakurssien edut ja haitat
• 17.7 Stagflaation jälkeen: uudenlaisen politiikan hedelmät: Harjoitus 17.3: Työntekijöiden neuvotteluvoima
• 17.8 Finanssikriisin aineksia: kotitaloudet, pankit ja luottobuumi: Harjoitus 17.4: Kotitalouksien varallisuus taseessa
• 17.9 Asuntokuplien mallintaminen: Harjoitus 17.5: Tasapainon ja vakauden ero
• 17.10 Finanssikriisi ja suuri taantuma: Harjoitus 17.6: Kriisi kerroinkaaviossa
• 17.11 Pankit finanssikriisissä: Harjoitus 17.7: Finanssikriisi ja vallitsevat käsitykset
• 17.11 Pankit finanssikriisissä: Harjoitus 17.8: Finanssikriisin tarina
• 17.12 Talous opettaa: Harjoitus 17.9: Pankkisääntely voi aiheuttaa finanssikriisejä
• 17.12 Talous opettaa: Harjoitus 17.10: Hooverin budjettilinjaukset
• 17.12 Talous opettaa: Harjoitus 17.11: Säästökuuri
• 18.1 Globalisaation pitkä kaari: Harjoitus 18.1: Hintaerojen vertailua
• 18.1 Globalisaation pitkä kaari: Harjoitus 18.2: Tarkastelussa tariffit
• 18.2 Globalisaatio ja investoinnit: Harjoitus 18.3: Kansainväliset pääomavirrat: rikkailta köyhille?
• 18.4 Erikoistuminen ja kaupankäynnin hyödyt: Harjoitus 18.4: Erikoistumispolkuja
• 18.5 Erikoistuminen, tuotannontekijävarannot ja maiden välinen kauppa: Harjoitus 18.5: Suhteellinen etu
• 18.5 Erikoistuminen, tuotannontekijävarannot ja maiden välinen kauppa: Harjoitus 18.6: Valta ja neuvottelut
• 18.6 Kaupankäynnin ja erikoistumisen voittajat ja häviäjät: Harjoitus 18.7: Voittajat ja häviäjät skaalaetuihin perustuvassa erikoistumisessa
• 18.6 Kaupankäynnin ja erikoistumisen voittajat ja häviäjät: Harjoitus 18.8: Neuvostoliiton hajoaminen
• 18.8 Muuttoliike ja työvoiman globalisaatio: Harjoitus 18.9: Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset
• 18.9 Globalisaation puolesta ja globalisaatiota vastaan: Harjoitus 18.10: Maailmantalouden poliittinen trilemma
• 18.9 Globalisaation puolesta ja globalisaatiota vastaan: Harjoitus 18.11: Riippumattomuus ja keskinäisriippuvuus: hyödyt ja kustannukset
• 18.10 Kansainvälinen kauppa ja kasvu: Harjoitus 18.12: Kansainvälinen kauppa ja talouskasvu
• 19 Introduction: Harjoitus 19.1: Tulojen vaihtelu maiden sisällä ja maiden välillä
• 19.1 Eriarvoisuus maantieteellisestä ja historiallisesta näkökulmasta: Harjoitus 19.2: Opiskelijoiden välisiä eroja
• 19.1 Eriarvoisuus maantieteellisestä ja historiallisesta näkökulmasta: Harjoitus 19.3: Gini-kertoimen toinen tulkintatapa
• 19.2. Syntymäosa: toinen näkökulma eriarvoisuuteen: Harjoitus 19.4: Syntymätaustan pysyvyys
• 19.3 Mitä haittaa eriarvoisuudesta on?: Harjoitus 19.5: Arvioitu, ihanteellinen ja todellinen varallisuusjakauma
• 19.3 Mitä haittaa eriarvoisuudesta on?: Harjoitus 19.6: Yhtäläiset edellytykset
• 19.5 Lähtökohdat, teknologia ja instituutiot: Harjoitus 19.7: Yichen, Renfu, Mark ja Stephanie
• 19.7 Mallin soveltaminen: miksi eriarvoisuus vaihtelee: Harjoitus 19.8: Automaation vaikutus työllisyyteen
• 19.8 Ensijako: Harjoitus 19.9: Kilpailukiellot työmarkkinamallissa
• 19.10 Tulonjako: verot ja tulonsiirrot: Harjoitus 19.10: Regressiiviset ja progressiiviset verot
• 19.11 Tasa-arvo ja taloudellinen menestys: Harjoitus 19.11: Eriarvoisuuden U-käänne
• 19.11 Tasa-arvo ja taloudellinen menestys: Harjoitus 19.12: Menestyjät ja häviäjät
• 20.2 Ilmastonmuutos: Harjoitus 20.1: Ilmastonmuutoksen talousvaikutusten arviointi
• 20.2 Ilmastonmuutos: Harjoitus 20.2: Mistä ilmastonmuutos johtuu ja miten se näkyy
• 20.3 Ympäristöhaittojen vähentämiskeinot: kustannus-hyötyanalyysi: Harjoitus 20.3: Päästövähennysstrategian valinta
• 20.3 Ympäristöhaittojen vähentämiskeinot: kustannus-hyötyanalyysi: Harjoitus 20.4: Optimistinen ja pessimistinen politiikka
• 20.5 Päästökauppa ympäristöpolitiikan välineenä: Harjoitus 20.5: Päästökauppajärjestelmien arviointi
• 20.5 Päästökauppa ympäristöpolitiikan välineenä: Harjoitus 20.6: Hyvä päästökauppajärjestelmä
• 20.5 Päästökauppa ympäristöpolitiikan välineenä: Harjoitus 20.7: Hiilivero vai rajoitukset?
• 20.6 Ympäristöpolitiikan mittaushaasteet: Harjoitus 20.8: Varallisuus ja luonnonpääoma
• 20.7 Dynaaminen ympäristöpolitiikka: tulevaisuuden teknologiat ja elämäntavat: Harjoitus 20.9: Teknologian parannukset
• 20.7 Dynaaminen ympäristöpolitiikka: tulevaisuuden teknologiat ja elämäntavat: Harjoitus 20.10: Kysynnän hintajousto
• 20.8 Ympäristön dynamiikkaa: Harjoitus 20.11: Ekosysteemien muutoksen kuvaaminen
• 20.8 Ympäristön dynamiikkaa: Harjoitus 20.12: Itseään vahvistavat prosessit
• 20.9 Miksi ilmastonmuutoksen torjuminen on niin vaikeaa?: Harjoitus 20.13: Diskonttokorkojen simulointia
• 20.10 Politiikalla on väliä: Harjoitus 20.14: Ympäristöpolitiikan priimukset ja alisuoriutujat
• 21 Introduction: Harjoitus 21.1: Lääketeollisuuden innovaatiot ja patentit
• 21.1 Innovaatioprosessi: keksinnöt ja leviäminen: Harjoitus 21.2: Teknologian jatkuva vallankumous
• 21.2 Innovaatiojärjestelmät: Harjoitus 21.3: Innovaatiojärjestelmät vertailussa
• 21.3 Ulkoisvaikutukset: komplementit, substituutit ja koordinaatio: Harjoitus 21.4: Komplementit
• 21.3 Ulkoisvaikutukset: komplementit, substituutit ja koordinaatio: Harjoitus 21.5: Substituutit ja komplementit
• 21.5 Kaksipuoliset markkinat: Harjoitus 21.6: Kaksipuoliset markkinat
• 21.5 Kaksipuoliset markkinat: Harjoitus 21.7: Miksi markkinamallin molemmat käyrät ovat nousevia?
• 21.5 Kaksipuoliset markkinat: Harjoitus 21.8: Kohtaantomalli ja väärät kumppanit
• 21.5 Kaksipuoliset markkinat: Harjoitus 21.9: Muna–kana-ongelma
• 21.6 Immateriaalioikeudet: Harjoitus 21.10: Thomas Jefferson ja ideat
• 21.6 Immateriaalioikeudet: Harjoitus 21.11: Tekijänoikeudet, italialainen ooppera ja tekijänoikeussuojan rajaaminen
• 21.6 Immateriaalioikeudet: Harjoitus 21.12: Immateriaalioikeudet
• 21.7 Optimaaliset patentit tukevat keksintöjen tekemistä ja levittämistä: Harjoitus 21.13: Optimaalinen patentti
• 21.8 Perustutkimuksen, koulutuksen ja tietoinfrastruktuurin julkinen rahoitus: Harjoitus 21.14: Julkisrahoitteinen tutkimus
• 22.1 Julkinen valta taloustoimijana: Harjoitus 22.1: Julkisen vallan itsesääntely
• 22.1 Julkinen valta taloustoimijana: Harjoitus 22.2: Talouskehitys ja julkisen sektorin koko
• 22.3 Kilpailu politiikassa: Harjoitus 22.3: Julkisen vallan ja monopolististen yritysten kestokäyrien vertailua
• 22.3 Kilpailu politiikassa: Harjoitus 22.4: Tulo- ja substituutiovaikutukset
• 22.4 Miksi diktaattorikin voi taipua kilpailuun: Harjoitus 22.5: Julkisten palvelujen kustannussäästöjen vaikutukset
• 22.6 Poliittiset preferenssit ja vaalikamppailu: mediaaniäänestäjämalli: Harjoitus 22.6: Kivi, paperi, sakset -politiikkaa
• 22.7 Realistisempi vaalikamppailumalli: Harjoitus 22.7: Mediaaniäänestäjämallin Nash-tasapainot
• 22.8 Demokratian leviäminen: Harjoitus 22.8: Miten historia näkyy menorakenteissa
• 22.8 Demokratian leviäminen: Harjoitus 22.9: Julkisten menojen vertailua
• 22.9 Demokratian muodot: Harjoitus 22.10: Miten demokratia suojelee kansalaisia
• 22.10 Demokratialla on vaikutusta: Harjoitus 22.11: Työaika ja eriarvoisuus hauraissa demokratioissa
• 22.12 Taloudellinen mahdottomuus: Harjoitus 22.12: Kansantaloudet menestyvät, kun politiikka ja yksilöiden kannustimet kohtaavat

Videot

• Luku 1: Thomas Piketty ja James Heckman kertovat, miksi tilastoaineistot ovat heidän työssään elintärkeitä.
• Luku 1: Taloustieteilijä työssään -videolla Lisa Cook kertoo, mikä edistää tai estää innovaatioita.
• Luku 2: Taloustieteen historian tutkija Lynne Kiesling puhuu Joseph Schumpeterista.
• Luku 2: Taloushistorioitsija Bob Allen esittelee teoriansa siitä, miksi Iso-Britannia teollistui ensimmäisenä maailmassa.
• Luku 2: Taloustieteilijä työssään. Taloushistorioitsija Suresh Naidu kertoo, miten väestönkasvu, teknologian kehitys ja politiikka yhdessä selittävät reaalipalkkojen lätkämailakäyrän.
• Luku 3: Juliet Schor: Miksi me vain puurramme?
• Luku 4: Golden Balls ‑visailuohjelma esittää erään ratkaisun vangin dilemmaan
• Luku 4: Taloustieteilijä työssään. Juan Camilo Cárdenas soveltaa kokeellista taloustiedettä innovatiivisesti tosielämän ongelmiin.
• Luku 6: Richard Freeman: Vastuuta ei voi ulkoistaa
• Luku 8: Kathryn Graddy: Täydellistä kilpailua kalastelemassa.
• Luku 10: Lainanantajat vaativat joskus autolainan hakijoita asentamaan autoonsa pankin hallinnassa olevan laitteen, joka estää auton käynnistämisen, jos lainansaaja laiminlyö lainanlyhennyksen. Tästä ilmiöstä kertoo video The New York Timesin sivuilla. Käytäntö ei ole kirkastanut lainanantajien julkisuuskuvaa.
• Luku 11: Rajiv Sethi, yksi tämän luvun kirjoittajista, näyttää videolla, miten osto- ja myyntimääräyksiä käsitellään jatkuvassa kaksipuolisessa huutokaupassa.
• Luku 12: Michael Sandel koettelee kuulijoidensa moraalin rajoja TED-konferenssipuheessaan siitä, miksei koko ihmiselämää kannata jättää markkinoiden varaan.
• Luku 16: Taloustieteilijä työssään -videollamme John Van Reenen selittää, miten heikosti tuottavien yritysten elinmahdollisuudet vaikuttavat kansantalouden keskimääräiseen tuottavuuteen
• Luku 16: Kathryn Graddy: Täydellistä kilpailua kalastelemassa
• Luku 16: Richard Freeman: Vastuuta ei voi ulkoistaa
• Luku 17: Barry Eichengreen: Keinotekoiset valuuttakurssit
• Luku 17: Joseph Stiglitzin mukaan finanssikriisi johtui markkinoiden toimimattomuudesta.
• Luku 17: Crisis of Credit Visualized.
• Luku 17: Anat Admati: Mitä vikaa pankkitoiminnassa on (ja miten viat korjataan).
• Luku 18: Julkisessa keskustelussa väännetään kättä maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. Muuttoliikkeeseen erikoistunut taloustieteilijä Christian Dustmann tiivistää keskustelun vuonna 2006 tehdyssä videohaastattelussa. Hän käyttää esimerkkinä Isossa-Britanniassa sijaitsevaa Swindonin kaupunkia.
• Luku 18: Taloustieteilijä työssään -videolla Dani Rodrik pohtii taloustiedettä valintojen tieteenä ja kertoo, miksi globalisaatio voi mennä liian pitkälle. Rodrikin globalisaatiotrilemman mukaan globalisoituvat kansantaloudet joutuvat tinkimään joko itsemäärämisoikeudesta tai demokratiasta.
• Luku 19: Pariisin kauppakorkeakoulun professori Thomas Piketty kerää pitkiä aikasarjoja varallisuuden jakautumisesta ”ollakseen hyödyksi”.
• Luku 19: Arin Dube kertoo tutkimuksestaan, jonka mukaan minimipalkan nosto kasvatti köyhien työntekijöiden tuloja.
• Luku 19: James Heckman perustelee, miksi on sekä reilua että tehokasta panostaa huono-osaisten lasten varhaisvuosiin.
• Luku 21: Teknologisen muutoksen vaikutusta tutkinut taloushistorioitsija F. M. Scherer kertoo, miten patentit tukevat lääketeollisuuden innovaatioita.
• Luku 21: Taloustieteilijä työssään -videolla Lisa Cook kertoo, mikä edistää tai estää innovaatioita.
• Luku 21: Alvin Roth kertoo kaksipuolisten markkinoiden toiminnasta.
• Luku 21: Petra Moser kertoo 1800-luvun italialaisten oopperoiden tekijänoikeussuojasta.
• Luku 21: Taloustieteilijä Mariana Mazzucato on ehdottanut, että valtiot voisivat tulla omistajiksi teknologiayhtiöihin ja saada siten tutkimusinvestoinneilleen tuottoa.
• Luku 22: Taloustieteilijä työssään -videollamme John Van Reenen selittää, miten heikosti tuottavien yritysten elinmahdollisuudet vaikuttavat kansantalouden keskimääräiseen tuottavuuteen.
• Luku 22: Taloustieteilijä työssään -videollamme nobelisti Esther Duflo kertoo, mitä tapahtui, kun satunnaisesti valittujen kylien oli valittava kyläneuvoston johtoon nainen.
• Luku 22: James Heckman ruotii kouluvuosien ja varhaislapsuuden vaikutusta eriarvoisuuteen.

Kuviot

Luku 1

• Kuvio 1.1a: Historian lätkämaila: asukasta kohti laskettu bruttokansantuote kuudessa eri maassa (1000–2015).
• Kuvio 1.2: Maailman maat nousevassa järjestyksessä asukasta kohti lasketun bruttokansantuotteen mukaan. Pylvään korkeus vastaa desiiliryhmän keskituloa. Etummaisena on köyhin kymmenen prosenttia väestöstä, taaimmaisena rikkain kymmenen prosenttia. Pylvään leveys kuvaa väkilukua.
• Kuvio 1.1b: Historian lätkämaila: elintason kehitys kuudessa maassa logaritmisella asteikolla (1000–2015).
• Kuvio 1.3: Työn tuottavuus valaistuksessa.
• Kuvio 1.4: Tiedonkulun nopeus vuosina 1000–1865.
• Kuvio 1.5: Talous on osa yhteiskuntaa ja yhteiskunta osa biosfääriä.
• Kuvio 1.6a: Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus vuosina 1010–2010 ja fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöt koko maailmassa vuosina 1750–2010.
• Kuvio 1.6b: Pohjoisen pallonpuoliskon lämpötila vuosina 1000–2006.
• Kuvio 1.7: Kapitalismi-sanan esiintyminen The New York Timesin artikkeleissa (1851–2015).
• Kuvio 1.8: Kapitalismi: yksityisomistus, markkinat ja yritykset.
• Kuvio 1.9a: Absoluuttinen ja suhteellinen etu omenoiden ja vehnän tuotannossa.
• Kuvio 1.9b: Vertailussa omavaraisuus ja erikoistuminen. Omavaraistaloudessa kumpikin kuluttaa täsmälleen sen verran kuin tuottaa. Täydellisessä erikoistumisessa Greta tuottaa vain vehnää ja Carlos vain omenoita. Kulutuksen ylittävän tuotannon he myyvät.
• Kuvio 1.10: Kaksi Saksaa: suunnitelmatalous ja kapitalismi (1950–1989).
• Kuvio 1.11: Bruttokansantuote asukasta kohti maissa, joissa kapitalismin vallankumous käynnistyi myöhemmin (1928–2015).
• Kuvio 1.12: Eräs talouden malli: kotitaloudet ja yritykset.

Luku 2

• Kuvio 2.1: Reaalipalkat 700 vuoden ajalta. Käsityöläisten (ammattitaitoisten työntekijöiden) palkat Lontoossa 1264–2001 ja Britannian väkiluku.
• Kuvio 2.2: Irving Fisherin kaaviokuva talouden tasapainotilan hydraulisesta mallista vuodelta 1891.
• Kuvio 2.3: Verkateknologioita tuotantopanoksineen.
• Kuvio 2.4: Teknologia A dominoi teknologiaa C ja teknologia B teknologiaa D.
• Kuvio 2.5: Samakustannussuorat, kun palkka on 10 puntaa ja kivihiilen hinta 20 puntaa.
• Kuvio 2.6: Sadan verkametrin tuotantokustannukset eri teknologioilla: työn suhteellinen hinta pieni.
• Kuvio 2.7: Sadan verkametrin tuotantokustannukset eri teknologioilla: työn suhteellinen hinta korkea.
• Kuvio 2.8: Sadan verkametrin tuotantokustannukset eri teknologioilla.
• Kuvio 2.9: Teollinen vallankumous kehruuteknologiassa.
• Kuvio 2.10: Energian hintaan suhteutetut palkat 1700-luvun alussa.
• Kuvio 2.11: Investointihyödykkeiden kustannuksiin suhteutetut palkat 1500-luvun lopulta 1800-luvun alkuun.
• Kuvio 2.12: Sadan verkametrin tuotantokustannukset eri teknologioilla Isossa-Britanniassa 1600- ja 1700-luvuilla.
• Kuvio 2.13: Sadan verkametrin tuotantokustannukset
• Kuvio 2.14a: Viljelijän tuotantofunktion arvoja: työn laskeva keskituotos.
• Kuvio 2.14b: Viljelijöiden tuotantofunktio: työn laskeva keskituotos
• Kuvio 2.15: Teknologian parannus malthusilaisessa teoriassa.
• Kuvio 2.16: Malthusilainen talous.
• Kuvio 2.17: Malthusilainen talous ja uusi teknologia.
• Kuvio 2.18: Malthusin loukku: palkat ja väkiluku eri vuosikymmeninä 1280-luvulta 1600-luvulle.
• Kuvio 2.19: Malthusilaisen talouden ainekset: musta surma, työn tarjonta, politiikka ja palkat.
• Kuvio 2.20: Pois Malthusin loukusta.
• Kuvio 2.21: Pois Malthusin loukusta. Työn tuottavuudesta ja reaalipalkoista on käytetty viiden vuoden liukuvia keskiarvoja.

Luku 3

• Kuvio 3.1: Vuosityöaika ja tulot vuosina 1870–2000.
• Kuvio 3.2: Työntekijän keskimääräinen vapaa-aika ja tulot asukasta kohti vuonna 2013.
• Kuvio 3.3: Opiskeluun käytetty aika ja arvosanat.
• Kuvio 3.4: Arvosanojen keskiarvo opiskeluympäristön mukaan luokiteltuna.
• Kuvio 3.5: Miten Alexein opiskeluun käyttämä aika vaikuttaa hänen arvosanaansa?
• Kuvio 3.6: Alexein preferenssit kaaviona.
• Kuvio 3.7: Rajasubstituutiosuhde.
• Kuvio 3.8: Vaihtoehtoiskustannus, tuotto ja konsertin valinta.
• Kuvio 3.9: Miten Alexein valitsema vapaa-ajan määrä vaikuttaa arvosanaan?
• Kuvio 3.10a: Miten monta tuntia Alexei päättää opiskella?
• Kuvio 3.10b: Miten monta tuntia Alexei päättää opiskella?
• Kuvio 3.11: Alexein valintatilanne.
• Kuvio 3.12: Teknologian muutoksen vaikutus tuotantofunktioon.
• Kuvio 3.13: Teknologian parannus laajentaa Angelan mahdollisuuksien joukkoa.
• Kuvio 3.14: Angelan valinta vapaa-ajan ja viljan välillä.
• Kuvio 3.15: Mieluisin vapaa-ajan ja kulutuksen yhdistelmä.
• Kuvio 3.16: Valintatilanne.
• Kuvio 3.17: Lisätulojen vaikutus vapaa-aikaan ja kulutukseen.
• Kuvio 3.18: Lisätulojen vaikutus, kun rajasubstituutiosuhde ei muutu kulutuksen kasvaessa.
• Kuvio 3.19a: Palkankorotuksen vaikutus vapaa-aikaan ja kulutukseen.
• Kuvio 3.19b: Palkankorotuksen vaikutus vapaa-aikaan ja kulutukseen.
• Kuvio 3.20: Historian selittäminen mallilla: Hyödykkeet ja vapaa-aika lisääntyivät Yhdysvalloissa vuosina 1900–2013.
• Kuvio 3.21: Arvioitu työ- ja vapaa-aika eliniältä vuosina 1880, 1995 ja 2040.
• Kuvio 3.22: Päivittäinen vapaa-aika ja kulutus eräissä maissa vuonna 2013.
• Kuvio 3.23: Päivittäinen vapaa-aika ja kulutus eri maissa vuonna 2013.

Luku 4

• Kuvio 4.1: Näkymättömän käden pelin strateginen päätöstilanne.
• Kuvio 4.2a: Näkymättömän käden pelin tulokset.
• Kuvio 4.2b: Näkymättömän käden pelin tulosmatriisi.
• Kuvio 4.3a: Tuholaistorjuntapelin strateginen päätöstilanne.
• Kuvio 4.3b: Tuholaistorjuntapelin tulosmatriisi.
• Kuvio 4.4: Vangin dilemma (tulos vankilavuosina).
• Kuvio 4.5: Anil jakaa lottovoittonsa sen mukaan, onko hän itsekäs vai altruistinen.
• Kuvio 4.6: Anilin valinta tuholaismyrkyn ja biologisen torjunnan välillä riippuu siitä, onko hän täysin itsekäs vai jossain määrin altruistinen.
• Kuvio 4.7: Kimin tulokset julkishyödykepelissä.
• Kuvio 4.8: Panostaminen pienentää Kimin tulosta, jos muutkin panostavat.
• Kuvio 4.9a: Julkishyödykepeli eri kaupungeissa: kymmenen kierroksen panokset.
• Kuvio 4.9b: Rangaistuksella täydennetty julkishyödykepeli eri maissa.
• Kuvio 4.10: Myöhästyneiden vanhempien keskimääräinen lukumäärä viikoittain.
• Kuvio 4.11: Ultimatum-pelin pelipuu.
• Kuvio 4.12: Ultimatum-pelin hyväksyttävät tarjoukset.
• Kuvio 4.13: Ultimatum-pelin tehdyt tarjoukset ja ennakoidut hylkäykset.
• Kuvio 4.14: Hylättyjen tarjousten osuus tarjouksen ja vastaajien lukumäärän mukaan.
• Kuvio 4.15: Työnjako-ongelma, jossa kaksi Nash-tasapainoa.
• Kuvio 4.16a: Päätöksenteko ohjelmointikielen valinnassa.
• Kuvio 4.16b: Tulokset (tuhatta euroa projektin valmistumisesta) ohjelmointikielen mukaan.
• Kuvio 4.17: Ilmastopolitiikka vangin dilemmana (ylin kaavio). Ilmastopolitiikan tulosmatriisi vangin dilemma ‑pelissä perustilanteessa (alhaalla vasemmalla) sekä eriarvoisuusaversion ja vastavuoroisuuden tapauksessa (alhaalla oikealla).

Luku 5

• Kuvio 5.1: Pareto-tehokkaat tulemat. Ainoastaan (T, T) on Pareto-tehoton, muut allokaatiot ovat Pareto-tehokkaita.
• Kuvio 5.2: Itsenäisesti viljelevän Angelan mahdollisuuksien raja, paras mahdollinen samahyötykäyrä ja valittu työaika.
• Kuvio 5.3: Angelan ja Brunon vuorovaikutuksen mahdolliset tulemat.
• Kuvio 5.4: Teknisesti mahdolliset tulemat.
• Kuvio 5.5: Pakkoallokaatio: suurin teknisesti mahdollinen siirto Angelalta Brunolle.
• Kuvio 5.6: Taloudellisesti mahdolliset tulemat, kun vaihdanta on vapaaehtoista.
• Kuvio 5.7a: Brunon ota tai jätä ‑tarjous, kun Angela voi kieltäytyä.
• Kuvio 5.7b: Brunon ota tai jätä ‑tarjous, kun Angela voi kieltäytyä.
• Kuvio 5.8: Pareto-tehokkuuskäyrä ja ylijäämän jakaminen.
• Kuvio 5.9: Lainsäädäntö vahvistaa Angelan neuvotteluvoimaa.
• Kuvio 5.10: Neuvottelemalla takaisin Pareto-tehokkuuteen.
• Kuvio 5.11: Taloudellisen vuorovaikutuksen tulemien tärkeimmät taustatekijät.
• Kuvio 5.12: Varallisuuden Lorenz-käyrä.
• Kuvio 5.13: Sotasaaliin jako: Merirosvot ja Britannian kuninkaallinen laivasto.
• Kuvio 5.14a: Varallisuuden Lorenz-käyrä ja Gini-kerroin.
• Kuvio 5.14b: Gini-kerrointen vertailu.
• Kuvio 5.15: Markkinatulojen ja käytettävissä olevien tulojen jakauma Alankomaissa (2010).
• Kuvio 5.16: Markkinatulojen ja käytettävissä olevien tulojen erot eri puolilla maailmaa.
• Kuvio 5.17: Tehokkuus ja reiluus.
• Kuvio 5.18: Neuvottelutuloksia: miten maanvuokrauudistus laski Gini-kerrointa Länsi-Bengalissa.
• Kuvio 5.19: Lorenz-käyrä ja tasajakosuora.

Luku 6

• Kuvio 6.1: Yrityksen toimijat, päätöksenteko ja tiedonkulku.
• Kuvio 6.2: Marian työsuhteen ylituotto tietyllä työpanoksen tasolla ja 12 euron tuntipalkalla ilman työttömyyskorvauksia.
• Kuvio 6.3: Marian työsuhteen ylituotto tietyllä työpanoksen tasolla ja 12 euron tuntipalkalla, kun työttömyyskorvaus on kuusi euroa rajoittamattoman ajan.
• Kuvio 6.4: Marian paras vaste palkkaan. Piste J vastaa kuvion 6.3 tilannetta (palkka 12 euroa, työpanoksen taso 0,5 ja mahdollisen työttömyyden arvioitu kesto 44 viikkoa).
• Kuvio 6.5: Työnantajan samahyötykäyrät eli työpanoksen samakustannussuorat.
• Kuvio 6.6: Työnantaja asettaa palkan, jolla työpanoksen kustannus minimoituu.
• Kuvio 6.7: Parhaan vasteen käyrä riippuu työttömyystilanteesta ja työttömyyskorvauksesta.
• Kuvio 6.8: Esimerkkejä piilotekojen ongelmasta.

Luku 7

• Kuvio 7.1: Yrityksen koko Yhdysvalloissa: työntekijämäärä 1900–2006.
• Kuvio 7.2: Yrityksen päätöksiä.
• Kuvio 7.3: Cheerios-merkkisten omena-kanelimurojen kysyntäarvio.
• Kuvio 7.4: Omena-kanelimurojen tuotannon samavoittokäyrät. Käyrät ovat vain esimerkkejä eivätkä kuvaa tuotteen todellista kannattavuutta.
• Kuvio 7.5a: Voiton maksimoiva hinnan ja määrän yhdistelmä.
• Kuvio 7.5b: Voiton maksimoiva hinnan ja määrän yhdistelmä omena-kanelimuroille.
• Kuvio 7.6: Ajattomat Autot: kustannusfunktio ja keskikustannus.
• Kuvio 7.7: Auton rajakustannus.
• Kuvio 7.8: Keskikustannusten ja rajakustannusten kuvaajat.
• Kuvio 7.9: Autojen kysyntä (päivässä).
• Kuvio 7.10: Ajattomien Autojen samavoittokäyrät.
• Kuvio 7.11: Ajattomien Autojen voiton maksimoiva hinnan ja määrän yhdistelmä.
• Kuvio 7.12a: Rajatulon laskeminen.
• Kuvio 7.12b: Rajatulo, rajakustannus ja voitto.
• Kuvio 7.13: Kaupankäynnin hyödyt.
• Kuvio 7.14: Tehokkuustappio.
• Kuvio 7.15: Autojen kysynnän hintajousto.
• Kuvio 7.16: Hyvin joustava kysyntä.
• Kuvio 7.17: Pienempi kysynnän jousto.
• Kuvio 7.18: Kysynnän hintajousto ja rajatulo.
• Kuvio 7.19: Elintarvikkeiden kysynnän hintajousto. Elintarvikkeiden pääryhmät on luokiteltu edelleen runsaskalorisiin ja vähäkalorisiin (katso sarake ”Kaloreita/annos”).
• Kuvio 7.20: Autojen ostohintoja Isossa-Britanniassa (tammikuu 2014, autotrader.com).
• Kuvio 7.21: Murobrändien mainosmenot ja markkinaosuudet Chicagossa (1991–1992).

Luku 8

• Kuvio 8.1: Kirjamarkkinoiden kysyntäkäyrä.
• Kuvio 8.2: Kirjojen tarjontakäyrä.
• Kuvio 8.3: Käytettyjen kirjojen markkinoiden tasapainotila.
• Kuvio 8.4: Leipämarkkinoiden kysyntäkäyrä.
• Kuvio 8.5: Leipomon voiton maksimoiva hinta ja määrä.
• Kuvio 8.6: Yrityksen tarjontakäyrä.
• Kuvio 8.7: Yrityksen ja markkinoiden tarjontakäyrät.
• Kuvio 8.8: Leipämarkkinoiden tasapainotila.
• Kuvio 8.9a: Leipämarkkinoiden tasapaino ja kaupankäynnin hyödyt.
• Kuvio 8.9b: Tehokkuustappio.
• Kuvio 8.10a: Kvinoan tuotanto.
• Kuvio 8.10b: Kvinoan tuottajahinnat.
• Kuvio 8.10c: Kvinoan maailmanlaajuinen tuontikysyntä.
• Kuvio 8.11: Kirjojen kysynnän kasvu.
• Kuvio 8.12: Leivän tarjonta kasvaa, kun rajakustannus laskee.
• Kuvio 8.13: Leivän tarjonta kasvaa, kun markkinoille tulee lisää yrityksiä.
• Kuvio 8.14: Suolaveron vaikutus.
• Kuvio 8.15: Verotus ja tehokkuustappio.
• Kuvio 8.16: Veron vaikutus voin vähittäismarkkinoihin.
• Kuvio 8.17: Rasvaveron vaikutus kuluttajan ja tuottajan ylijäämään voimarkkinoilla.
• Kuvio 8.18: Choccojen ja suklaapatukoiden markkinat.
• Kuvio 8.19: Saman DVD-elokuvan hintoja Ison-Britannian verkkokaupoissa maaliskuussa 2014.
• Kuvio 8.20: Hinnanasettaja- ja hinnanottajayritykset.

Luku 9

• Kuvio 9.1: Miesten reaalityötulot viikkoa kohti Länsi-Australian osavaltiossa (vasen akseli), rautamalmin maailmanmarkkinahinta ja Australian työttömyysaste (oikea akseli), 1989–2015.
• Kuvio 9.2: Työmarkkinat.
• Kuvio 9.3: Norjan ja Espanjan työmarkkinatunnuslukuja (vuosien 2000–2015 keskiarvot).
• Kuvio 9.4: Palkanasetantakäyrä: kansantalouden tehokkuuspalkat ja työttömyys.
• Kuvio 9.5: Palkanasetantakäyrän johtaminen työttömyysastetta vaihtelemalla.
• Kuvio 9.6: Yhdysvaltain talouden estimoitu palkanasetantakäyrä vuosina 1979–2013.
• Kuvio 9.7: Palkanasetantakäyrä: työpanoksen kaksi tasoa.
• Kuvio 9.8: Yrityksen osastot tekevät työhönottopäätöksen.
• Kuvio 9.9: Yrityksen voiton maksimoiva hinta, määrä ja työllistetyt työntekijät.
• Kuvio 9.10: Hinnanasetantakäyrä.
• Kuvio 9.11: Hinnanasetantakäyrä.
• Kuvio 9.12: Työmarkkinoiden tasapaino.
• Kuvio 9.13: Tasapainotyöttömyys ja suhdannetyöttömyys.
• Kuvio 9.14: Palkanalennuksen seurauksena yritys kasvattaa tuotantoaan ja työllistää lisää.
• Kuvio 9.15: Kysyntää lisäävä raha- tai finanssipolitiikka saa yrityksen lisäämään tuotantoa ja työllistämään enemmän.
• Kuvio 9.16a: Finanssi- tai rahapolitiikalla toteutettu korjausliike pisteen X mukaiseen tasapainotyöttömyyteen yrityksen näkökulmasta.
• Kuvio 9.16b: Palkan- ja hinnanalennusten korjausliike pisteen X mukaiseen tasapainotyöttömyyteen yrityksen näkökulmasta.
• Kuvio 9.16c: Kansantalouden työmarkkinat: suhdannetyöttömyys ja tasapainotyöttömyys.
• Kuvio 9.17: Tulonjako työmarkkinatasapainossa.
• Kuvio 9.18: Kilpailu kiristyy: hinnanasetantakäyrä nousee ja tulonjako tasoittuu.
• Kuvio 9.19: Maahanmuuton vaikutus työttömyyteen.
• Kuvio 9.20: Työntekijät, joiden palkka määräytyy työehtosopimuksen perusteella. Tiedot 2010-luvun alusta.
• Kuvio 9.21: Ammattiliitto asettaa yrityksen palkan.
• Kuvio 9.22: Neuvoteltu palkanasetantakäyrä ilman sananvaltavaikutusta.
• Kuvio 9.23: Ammattiliittojen neuvottelemien sopimusten kattavuus ja työttömyysaste OECD-maissa.
• Kuvio 9.24: Ammattiliitto asettaa yrityksen palkan ja työntekijät toimivat vastavuoroisesti.
• Kuvio 9.25: Neuvoteltu palkanasetantakäyrä ja työmarkkinatasapaino, kun sananvaltavaikutus toteutuu.
• Kuvio 9.26: Palkanasetantakäyrän johtaminen työttömyyskorvauksen määrää vaihtelemalla.
• Kuvio 9.27: Työmarkkinoiden ja kilpailullisten hyödykemarkkinoiden eroja.

Luku 10

• Kuvio 10.1: Varallisuus, tulot, arvon aleneminen ja kulutus: kylpyammevertaus.
• Kuvio 10.2: Lainanotto, korko ja mahdollisuuksien joukko.
• Kuvio 10.3a: Kulutuksen tasaaminen: kulutuksen laskeva rajatuotto.
• Kuvio 10.3b: Puhdas kärsimättömyys.
• Kuvio 10.4: Kulutuksen aikaistaminen lainalla.
• Kuvio 10.5: Varavaihtoehdon samahyötykäyrät ja lähtötilanteet.
• Kuvio 10.6: Kulutuksen tasaaminen varastoimalla ja lainanannolla.
• Kuvio 10.7: Investointi tuottoisaan hankkeeseen.
• Kuvio 10.8: Investointi tuottoisaan hankkeeseen ja lainanotto.
• Kuvio 10.9: Varastointi, lainananto, investointi ja lainanotto johtavat erilaisiin mahdollisuuksien joukkoihin.
• Kuvio 10.10: Vaihtoehdot yksilölle, jolla on alussa omaisuutta.
• Kuvio 10.11: Tase.
• Kuvio 10.12: Julian taseet.
• Kuvio 10.13a: Marco tallettaa sata euroa Abacus-pankkiin.
• Kuvio 10.13b: Marco maksaa 20 euroa Ginolle.
• Kuvio 10.13c: Bonus-pankki antaa Ginolle sadan euron lainan.
• Kuvio 10.13d: Gino maksaa Marcolle kymmenen euroa.
• Kuvio 10.13e: Rahan kokonaismäärä pankkijärjestelmässä kasvaa.
• Kuvio 10.13f: Bonus-pankilla ei ole tarpeeksi rahaperustaa, jotta se voisi maksaa 50 euroa Abacus-pankille.
• Kuvio 10.14: Pankit, keskuspankki, lainanottajat ja tallettajat.
• Kuvio 10.15: Yksinkertaistettu pankin tase.
• Kuvio 10.16: Barclays-pankin tase vuodelta 2006 (miljoonaa puntaa).
• Kuvio 10.17: Honda Motor Companyn tase vuodelta 2013 (miljoonaa jeniä).
• Kuvio 10.18: Korot ja kulutus.
• Kuvio 10.19: Päämies–agenttiongelma luottomarkkinoilla ja työmarkkinoilla.
• Kuvio 10.20: Varallisuus, hankkeen ominaisuudet ja luotot.
• Kuvio 10.21: Eriarvoisuus lainanottajien ja ‑antajien taloudessa. Jos kaikki halukkaat saavat lainaa, Gini-kerroin on 0,57; jos 40 on luottomarkkinoilta syrjäytettyjä, kerroin on 0,70.

Luku 11

• Kuvio 11.1: Hinnat ja neuvotteluvoima kalan tukkumarkkinoilla Keralassa 14.1.1997. (Kahdet markkinoista päätyivät samaan tulemaan eli 6,2 rupian kilohintaan.)
• Kuvio 11.2: Kilpailulliset markkinat ja kysynnän kasvu: ylituottomahdollisuus.
• Kuvio 11.3: Vernon Smithin koetulokset.
• Kuvio 11.4: Hinnan ja määrän suhde eräälle Anconan kalamarkkinoiden ostajalle.
• Kuvio 11.5: Hinnan ja määrän suhde Anconan markkinoilla yleisesti.
• Kuvio 11.6: Leipämarkkinoiden lyhyen ja pitkän aikavälin tasapaino.
• Kuvio 11.7: Öljyn maailmanmarkkinahinta kiintein hinnoin 1865–2014 ja maailman öljynkulutus 1965–2014.
• Kuvio 11.8: Öljyn maailmanmarkkinat.
• Kuvio 11.9: 1970-luvun hintasokit: OPEC supistaa tuotantoa.
• Kuvio 11.10: 2000-luvun hintasokit: talouskasvu lisää maailmanmarkkinakysyntää.
• Kuvio 11.11: News Corpin osakekurssi ja kaupankäyntivolyymi 7.5.2014.
• Kuvio 11.12: Lupaavia tietoja kannattavuudesta.
• Kuvio 11.13: News Corpin osakkeen osto- ja myyntihintoja jatkuvan kaksipuolisen huutokaupan tarjouskirjasta.
• Kuvio 11.14: Nasdaq Composite ‑indeksi 1995–2004 ja IT-kupla.
• Kuvio 11.15: Siipikiesi Oy:n osakkeet ja kuplan synty.
• Kuvio 11.16: Vahvistava ja vaimentava takaisinkytkentä.
• Kuvio 11.17: Vakaa tasapaino Siipikiesi Oy:n osakkeen markkinoilla.
• Kuvio 11.18: Epävakaa tasapaino.
• Kuvio 11.19: Siipikiesi Oy:n osakekurssi romahtaa.
• Kuvio 11.20: Bitcoinin arvo 2013–2015.
• Kuvio 11.21: Kisalippujen liikakysyntä.
• Kuvio 11.22: Vuokrat ja ylituotto.
• Kuvio 11.23: Esimerkkejä pysyvästä ylituotosta.

Luku 12

• Kuvio 12.1: Tuholaismyrkkyä hyödyntävän banaaninkasvatuksen rajakustannukset.
• Kuvio 12.2: Plantaasinomistajien tuotantopäätös.
• Kuvio 12.3: Kun markkinat epäonnistuvat: vesien saastuminen.
• Kuvio 12.4: Neuvottelemalla voi voittaa.
• Kuvio 12.5: Verottamalla Pareto-tehokkuuteen.
• Kuvio 12.6: Korvaus plantaasinomistajilta kalastajille.
• Kuvio 12.7: Kun markkinat epäonnistuvat: veden saastuminen korjauskeinoineen.
• Kuvio 12.8: Yksityishyödykkeet ja julkishyödykkeet.
• Kuvio 12.9: Kun markkinat epäonnistuvat: korjauskeinoja.
• Kuvio 12.10: Kun markkinat epäonnistuvat epäsymmetrisen informaation takia: korjauskeinoja.
• Kuvio 12.11: Hankkeen laatu ja lainanottajan varallisuus.
• Kuvio 12.12: Kun luottomarkkinat epäonnistuvat: korjauskeinoja.
• Kuvio 12.13: Kun markkinat epäonnistuvat: korjauskeinoja.
• Kuvio 12.14: Markkinoiden epäonnistuminen ja informaatio-ongelmat.

Luku 13

• Kuvio 13.1: Työttömyyden ja hyvinvoinnin muutokset finanssikriisissä: empiiristä näyttöä Yhdysvaltain osavaltioista 2007–2010.
• Kuvio 13.2: Ison-Britannian bruttokansantuote asukasta kohti, 1875–2014.
• Kuvio 13.3: Ison-Britannian bruttokansantuotteen kasvu ja työttömyysaste 1875–2014.
• Kuvio 13.4a: Eksponentiaalisesti kasvava funktio logaritmisella asteikolla.
• Kuvio 13.4b: Luonnollinen logaritmi lineaarisella asteikolla ja lineaarinen funktio.
• Kuvio 13.5: Okunin laki eräissä talouksissa.
• Kuvio 13.6: Kiertokulkumalli ja bruttokansantuotteen kolme mittaustapaa.
• Kuvio 13.7: Yhdysvaltain, euroalueen ja Kiinan bruttokansantuote osatekijöittäin vuonna 2013.
• Kuvio 13.8: Osatekijöiden vaikutus Yhdysvaltain reaalisen bruttokansantuotteen prosentuaaliseen muutokseen vuonna 2009.
• Kuvio 13.9a: Maatalouden vaikutus suhdannevaihteluun Isossa-Britanniassa, 1550–1700.
• Kuvio 13.9b: Maatalouden vaikutus suhdannevaihteluun Intiassa 1961–2014.
• Kuvio 13.10: Kulutuksen tasaaminen eri elämänvaiheissa.
• Kuvio 13.11: Kulutus ja luottorajoitteet: odotettavissa tulojen lisäys.
• Kuvio 13.12: Luottorajoitteiset ja luottokelpoiset: odottamaton tilapäinen tulonmenetys.
• Kuvio 13.13: Tahdon heikkous: odotettavissa tulojen väheneminen.
• Kuvio 13.14: Investoinnit uusiin teknologioihin ja IT-kupla, 1991–2015.
• Kuvio 13.15: Tulevaa kysyntää koskevat pessimistiset odotukset johtavat noidankehään.
• Kuvio 13.16: Tulevaa kysyntää koskevat optimistiset odotukset synnyttävät hyvän kierteen.
• Kuvio 13.17: Investointipäätös koordinaatiopelinä.
• Kuvio 13.18: Euroalueen investoinnit ja yritysten luottamus talouteen, 1996–2012.
• Kuvio 13.19a: Kulutuksen, investointien ja bruttokansantuotteen kasvunopeus Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, prosenttia vuodessa, 1956–2012.
• Kuvio 13.19b: Kulutuksen, investointien ja bruttokansantuotteen kasvunopeus Meksikossa ja Etelä-Afrikassa, prosenttia vuodessa, 1961–2012.
• Kuvio 13.20a: Ison-Britannian bruttokansantuotteen kasvu, 1875–2014.
• Kuvio 13.20b: Ison-Britannian työttömyysaste, 1875–2014.
• Kuvio 13.20c: Ison-Britannian inflaatio, 1875–2014.
• Kuvio 13.21: Inflaation voimakkuus ja vaihtelu rikkaissa ja köyhissä talouksissa.

Luku 14

• Kuvio 14.1: Tuotannon vaihtelut ja julkisen sektorin koko Yhdysvalloissa (1870–2015).
• Kuvio 14.2: Kokonaiskulutusfunktio.
• Kuvio 14.3: Pelon vaikutus kotitalouksien kulutukseen Yhdysvalloissa globaalin finanssikriisin aikana (vuosineljänneksittäin 2008–2009).
• Kuvio 14.4: Hyödykemarkkinoiden tasapaino: kerroinkaavio.
• Kuvio 14.5: Kerroinvaikutus: investointilähtöinen taantuma.
• Kuvio 14.6: Kokonaiskysyntä suuren laman aikana
• Kuvio 14.7: Kotitalouden varallisuus: avainkäsitteet.
• Kuvio 14.8: Suuri lama: kotitaloudet supistivat kulutusta palauttaakseen tavoitevarallisuustasonsa.
• Kuvio 14.9: Investoinnit, odotettu voittoaste ja korko kahden yrityksen taloudessa.
• Kuvio 14.10a: Hankkeiden odotetun voittoasteen nousun vaikutus talouteen (tarjontavaikutus).
• Kuvio 14.10b: Investointihankkeiden tavoitekapasiteetin kasvun vaikutus talouteen (kysyntävaikutus).
• Kuvio 14.10c: Kokonaistalouden investointifunktio: koron ja voitto-odotusten vaikutukset.
• Kuvio 14.11a: Julkisten menojen kasvu voi korvata yksityisen kulutuksen laskun.
• Kuvio 14.11b: Valtiovallan säästökuuri voi pahentaa taantumaa.
• Kuvio 14.12: Yksityisen ja julkisen sektorin vaikutus suhdannesykliin.
• Kuvio 14.13: Mafiakytkösten käyttö kertoimen arvioinnissa.
• Kuvio 14.14: Kertoimen arviointi elvytyspaketin tienrakennusrahojen avulla.
• Kuvio 14.15: Ison-Britannian julkisyhteisöjen velka prosentteina bruttokansantuotteesta 1700–2014.
• Kuvio 14.16: Ranskan 1980-luvun elvytyspolitiikan seuraukset.
• Kuvio 14.17: Kansantalouden tarjontapuoli: työmarkkinat.
• Kuvio 14.18: Kansantalouden kysyntä- ja tarjontapuolet.
• Kuvio 14.19: Työttömyyden vaihtelu tasapainotyöttömyyden ympärillä suhdannesyklin mittaan.
• Kuvio 14.20: Kansantalouden tutkimisessa käytettäviä malleja.

Luku 15

• Kuvio 15.1: Inflaatio ja presidentinvaalien tulos Yhdysvalloissa 1912–2012.
• Kuvio 15.2: Kolme inflaation syytä: neuvotteluvoiman muutokset.
• Kuvio 15.3: Alkuperäinen Phillips-käyrä: Palkkainflaatio ja työttömyys 1861–1913.
• Kuvio 15.4a: Inflaatio ja kamppailu potista: työmarkkinatasapainossa hintataso on vakaa.
• Kuvion 15.4b: Inflaatio ja kamppailu potista: alhainen ja korkea työttömyys.
• Kuvio 15.4c: Neuvottelukuilut, inflaatio ja Phillips-käyrä.
• Kuvio 15.4d: Lyhyen ja keskipitkän aikavälin mallit: kokonaiskysyntä, työllisyys ja inflaatio.
• Kuvio 15.5: Phillips-käyrä ja poliittisen päättäjän preferenssit.
• Kuvio 15.6: Yhdysvaltain Phillips-käyrät 1960–2014.
• Kuvio 15.7: Neuvottelukuilu, odotettu inflaatio ja Phillips-käyrä.
• Kuvio 15.8: Vaihtelevat Phillips-käyrät: odotettu inflaatio ja neuvottelukuilu.
• Kuvio 15.9: Inflaatio-odotukset ja Phillips-käyrät.
• Kuvio 15.10: Inflaatio, odotettu inflaatio ja neuvottelukuilu.
• Kuvio 15.11: Öljysokki ja hinnanasetantakäyrä.
• Kuvio 15.12: Ison-Britannian bruttokansantuotteen kasvu ja reaaliset öljynhinnat 1950–2015.
• Kuvio 15.13: Ison-Britannian inflaatio ja työttömyysaste 1950–2015.
• Kuvio 15.14: Rahapolitiikan välittymismekanismit.
• Kuvio 15.15: Taantumaan joutuneen talouden vakauttaminen talouspolitiikalla.
• Kuvio 15.16: Korko laskee Australiassa.
• Kuvio 15.17: Politiikan keinovalikoima: Yhdysvaltain finanssi- ja rahapolitiikka teknologiakuplan puhjettua.
• Kuvio 15.18: Politiikka työllisyyden ja tuotannon tukena investointien laskun jälkeen.
• Kuvio 15.19: Inflaatiotargetointi eri maissa vuonna 2012.
• Kuvio 15.20: Inflaatio ja keskuspankin itsenäisyys OECD-maissa.
• Kuvio 15.21: Vakaan inflaation työttömyysaste.
• Kuvio 15.22: Hinta reagoi työllisyyden ja kapasiteetin käyttöasteen kasvuun.

Luku 16

• Kuvio 16.1: OECD-maiden työttömyysasteita, 1960–2014.
• Kuvio 16.2: Talouden tuotantofunktio ja teknologinen kehitys.
• Kuvio 16.3: Kahden esimerkkitalouden pitkän aikavälin kasvupolut.
• Kuvio 16.4: Tuhoutuneet työpaikat, uudet työpaikat ja nettotyöllisyys eri maissa.
• Kuvio 16.5: Yhdysvaltain syntyneet ja tuhoutuneet työpaikat suhdannesyklin mittaan vuoden 2000 ensimmäiseltä neljännekseltä vuoden 2010 toiselle neljännekselle.
• Kuvio 16.6: Yhdysvaltain ja Saksan Beveridgen käyrät vuoden 2001 ensimmäiseltä neljännekseltä vuoden 2015 toiselle neljännekselle.
• Kuvio 16.7a: Uudet ja markkinoilta poistuvat yritykset sekä tasapainotilan suhteellinen voittomarginaali.
• Kuvio 16.7b: Yritysten toimintaedellytykset paranevat: uudet yritykset, poistuvat yritykset ja tasapainotilan voittomarginaali.
• Kuvio 16.8: Pitkän aikavälin voittomarginaalin muutokset siirtävät hinnanasetantakäyrää.
• Kuvio 16.9a: Pitkän aikavälin työttömyysaste ja uusi teknologia.
• Kuvio 16.9b: Pitkän aikavälin työttömyysaste ja uusi teknologia.
• Kuvio 16.10: Teknologian parannuksen pitkän ja lyhyen aikavälin vaikutukset työmarkkinamallin mukaan.
• Kuvio 16.11: Uuden teknologian tuloerovaikutus lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
• Kuvio 16.12: OECD-maiden pitkän aikavälin työttömyys ja reaalipalkkojen kasvu, 1970–2011.
• Kuvio 16.13: Työttömyysaste hyvin ja huonosti toimivilla työmarkkinoilla, 1960–2014.
• Kuvio 16.14: Liittoneuvottelujen kattavuus ja työttömyys OECD-maissa, 2000–2014.
• Kuvio 16.15: Espanjan ja Norjan Beveridgen käyrät vuoden 2001 ensimmäiseltä neljännekseltä vuoden 2013 viimeiselle neljännekselle.
• Kuvio 16.16: OECD-maiden työttömyyskorvauksen taso ja työttömyysaste, 2000–2011.
• Kuvio 16.17: Kaksi strategiaa palkanasetantakäyrän madaltamiseen: Alankomaat ja Iso-Britannia.
• Kuvio 16.18: Teollisuuden työllisyysosuuden nousu ja lasku, 1870–2013.
• Kuvio 16.19: Tavaratuotannon tuottavuuden kasvu lisää palvelutuotannossa työskentelevien työntekijöiden osuutta.
• Kuvio 16.20: Pitkän aikavälin työttömyysasteen ja reaalipalkkojen kasvunopeuden taustatekijät.
• Kuvio 16.21: Työttömyyteen ja reaalipalkkoihin vaikuttavia instituutioita, politiikkatoimia ja sokkeja.

Luku 17

• Kuvio 17.1a: Teollisuustuotanto suuren laman ja kansainvälisen finanssikriisin aikana.
• Kuvio 17.1b: Rahapolitiikka suuressa lamassa ja globaalissa finanssikriisissä.
• Kuvio 17.1c: Finanssipolitiikka suuressa lamassa ja globaalissa finanssikriisissä.
• Kuvio 17.2: Työttömyys, tuottavuuden kasvu ja eriarvoisuus Yhdysvalloissa 1914–2015.
• Kuvio 17.3: Ylempi kaavio: pääomakannan kasvu ja voittoaste yhdysvaltalaisyrityksissä rahoitussektoria lukuun ottamatta, 1927–2015. Alempi kaavio: voittojen todellinen veroprosentti yhdysvaltalaisyrityksissä rahoitussektoria lukuun ottamatta, 1929–2015.
• Kuvio 17.4: Yhdysvaltain velat prosentteina bruttokansantuotteesta: kotitaloudet, yrityssektori ilman rahoitussektoria, rahoitussektori ja valtio vuosina 1945–2015.
• Kuvio 17.5a: Yhdysvaltain talouden vuosisata.
• Kuvio 17.5b: Suuri lama, kultakausi ja finanssikriisi eri maissa: Yhdysvaltain erityispiirteet.
• Kuvio 17.6: Suuren laman vaikutus Yhdysvaltain talouteen vuosina 1928–1941.
• Kuvio 17.7: Kokonaiskysynnän osatekijöiden muutokset nousu- ja laskukausina vuosina 1924–1941.
• Kuvio 17.8: Politiikka suuressa lamassa: Yhdysvallat vuosina 1921–1941.
• Kuvio 17.9: Suuri lama ja elpyminen: kotitaloudet supistivat kulutusta taantumassa päästäkseen tavoitevarallisuustasolleen ja kasvattivat kulutusta vuodesta 1933 alkaen.
• Kuvio 17.10: Kapitalismin kultakausi historian viitekehyksessä.
• Kuvio 17.11: Euroopan ja Japanin kiinniottokasvu vuosina 1950–2016.
• Kuvio 17.12: Kultakauden palkanasetantakäyrä ja hinnanasetantakäyrä.
• Kuvio 17.13: Ammattiliittojen jäsenyys ja julkisen sektorin koko Yhdysvalloissa 1913–2015.
• Kuvio 17.14: Kultakauden loppu: lakkojen määrä ja palkat verrattuina osakekursseihin kehittyneissä talouksissa vuosina 1950–2002.
• Kuvio 17.15: Kultakauden loppu palkanasetanta- ja hinnanasetantakäyrillä mallinnettuna. (Reaalipalkka tarkoittaa verojen jälkeistä reaalipalkkaa suhteutettuna kuluttajahintoihin.)
• Kuvio 17.16: Kultakauden jälkeen: työttömyys ja inflaatio kehittyneissä talouksissa vuosina 1960–2015.
• Kuvio 17.17: Kultakaudella ja sen jälkeen: reaalipalkat ja tuotos tuotantotyöntekijää kohti Yhdysvaltain teollisuustuotannossa vuosina 1949–2016.
• Kuvio 17.18: Asuntomarkkinoiden nousu ja lasku.
• Kuvio 17.19: Kotitalouksien velka-tulosuhde ja asuntojen hinnat Yhdysvalloissa 1950–2015.
• Kuvio 17.20: Kotitalouksien varallisuus ja velat Yhdysvalloissa: köyhin ja rikkain viidennes nettovarallisuuden mukaan vuonna 2007.
• Kuvio 17.21: Ison-Britannian ja Yhdysvaltain pankkien vivutusaste vuosina 1960–2014.
• Kuvio 17.22: Epävakaa ja vakaa tasapaino asuntomarkkinoilla.
• Kuvio 17.23: Asuntomarkkinoiden epävakaa ja vakaa tasapaino: S-kirjaimen muotoinen hintadynamiikkakuvaaja.
• Kuvio 17.24: Asuntomarkkinoiden keikahduspiste.
• Kuvio 17.25: Finanssikriisi: Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden romahdus.
• Kuvio 17.26: Kokonaiskysyntä ja finanssikriisi Yhdysvalloissa vuoden 2006 toisesta neljänneksestä vuoden 2010 loppuun.
• Kuvio 17.27: Finanssikriisi: asuntobuumi, kotitalouksien velat ja asuntojen hinnanromahdus.
• Kuvio 17.28: Politiikkavaihtoehdot kultakauden päättyessä: Yhdysvallat 1960–1979.
• Kuvio 17.29: Talous opettaa: kolmen aikakauden opetukset taloustieteelle.

Luku 18

• Kuvio 18.1: Fordin työntekijät eri maissa vuonna 2014.
• Kuvio 18.2: Maailman tavaraviennin osuus maailman bruttokansantuotteesta, 1820–2011.
• Kuvio 18.3: Automarkkinoiden kaupankäyntikustannukset ja hintaero.
• Kuvio 18.4: Ison-Britannian ja Yhdysvaltain vehnäkauppa, 1800–1914.
• Kuvio 18.5: Raaka-aineiden hintaeroja Yhdysvaltain ja Ison-Britannian välillä, 1870–1913.
• Kuvio 18.6: Kaupan esteet, 1870–2000.
• Kuvio 18.7: Keskimääräiset tariffit prosentteina, 1981–2010.
• Kuvio 18.8: Kansainväliset pääomavirrat, 1870–2014.
• Kuvio 18.9: Ulkomaanomistusten osuus bruttokansantuotteesta, 1900–2014.
• Kuvio 18.10: Suorat ulkomaiset sijoitukset: yhdysvaltalaisyritysten ulkomaansijoitukset kohdemaan palkkatason mukaan, 2001–2012.
• Kuvio 18.11: Maahanmuuton prosentuaalinen osuus Yhdysvaltain väestönkasvusta, 1820–1998.
• Kuvio 18.12: Teollisuustuotannon palkat suhteutettuina Yhdysvaltain palkkatasoon, 1975–1979 ja 2012.
• Kuvio 18.13: Skaalaedut omenoiden ja vehnän tuotannossa. Omenoita-rivin luvut ovat maa-alan neliöitä, Vehnää-rivin luvut ovat kymmenesosa omenoiden määrästä.
• Kuvio 18.14: Kustannuserot, erikoistuminen ja kauppa.
• Kuvio 18.15: Absoluuttinen ja suhteellinen etu omenoiden ja vehnän tuotannossa.
• Kuvio 18.16a: Omenasaaren Carlosin ja Vehnäsaaren Gretan tuotantomahdollisuuksien rajat.
• Kuvio 18.16b: Omenasaaren Carlosin ja Vehnäsaaren Gretan hyötyä maksimoivat kulutuspäätökset.
• Kuvio 18.17: Kummallakin saarella on suhteellinen etu sen hyödykkeen tuotannossa, joka on siellä suhteellisesti halvempi (ilman kaupankäyntiä).
• Kuvio 18.18: Kaupan ja erikoistumisen vaikutus kulutusmahdollisuuksien rajaan.
• Kuvio 18.19: Kaupan ja erikoistumisen vaikutus kulutusmahdollisuuksien rajaan, kun Greta määrää hinnan.
• Kuvio 18.20: Yhdysvaltain ja Kiinan kaupan voittajat ja häviäjät.
• Kuvio 18.21: Erikoistumisen pitkän aikavälin vaikutus Yhdysvaltain työttömyyteen.
• Kuvio 18.22: Maailmantalouden poliittinen trilemma.
• Kuvio 18.23: Kiinniottajat ja paikallaan polkijat: teollisuustuotannon palkat suhteuttuina Yhdysvaltain palkkatasoon, 1950–2015.

Luku 19

• Kuvio 19.1: Varallisuuden, työtulojen ja käytettävissä olevien tulojen erot 2000-luvulla: Yhdysvallat, Ruotsi ja Japani.
• Kuvio 19.2: Rikkaimman prosentin osuus kokonaisvarallisuudesta 1740–2011.
• Kuvio 19.3: Suurituloisimman prosentin osuus kokonaistuloista vuosina 1913–2015.
• Kuvio 19.4: Suurituloisimman prosentin tulo-osuuden lasku Japanissa ja eräissä Euroopan maissa, 1900–2013.
• Kuvio 19.5: Globaalit ja maiden väliset tuloerot, 1952–2015.
• Kuvio 19.6: Yhdysvaltain keskiluokan supistuminen, 2014–2024: ammatit, joissa työllisten määrään ennustetaan vähintään 10 000 työntekijän muutosta.
• Kuvio 19.7: Keskiluokan katoaminen Yhdysvalloissa, 2014–2024: uusia työpaikkoja syntyy eniten palkkajakauman ylimpään ja alimpaan viidennekseen.
• Kuvio 19.8: Ryhmäsidonnainen eriarvoisuus: miesten ja naisten koulutus ja elinikäiset työtulot Yhdysvalloissa.
• Kuvio 19.9: Ryhmäsidonnainen eriarvoisuus: tyttöjen keskimääräinen opiskeluaika poikiin verrattuna, 1970–2010.
• Kuvio 19.10: Ylisukupolviset työtuloerot: Yhdysvallat ja Tanska.
• Kuvio 19.11: Ylisukupolviset ja poikkileikkaustiedoista lasketut tuloerot.
• Kuvio 19.12: Eriarvoisuus on opiskelijoiden mielestä taloustieteen tärkeimpiä tutkimuskohteita.
• Kuvio 19.13: Varallisuuden ihanteellinen, arvioitu ja todellinen jakautuminen Yhdysvalloissa.
• Kuvio 19.14: Köyhiä suosivien tulonsiirtojen kannatus ja käsitykset taloudellisen menestyksen ehdoista.
• Kuvio 19.15: Valinta mahdollisten tulojakaumien välillä.
• Kuvio 19.16: Teknologian, instituutioiden, lähtökohtien ja taloudellisen eriarvoisuuden syy-seuraussuhteet.
• Kuvio 19.17: Eriarvoisuus: lähtökohdat, reservaatio-optiot, eturistiriidat, instituutiot ja teknologiat.
• Kuvio 19.18: Taloudellinen eriarvoisuus ajan oloon. Punainen nuoli osoittaa, miten taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa tuleviin teknologioihin, instituutioihin, politiikkaan ja lähtökohtien eroihin.
• Kuvio 19.19: Luottomarkkinat ja työmarkkinat muovaavat lähtökohdiltaan erilaisten ryhmien suhteita.
• Kuvio 19.20: Työmarkkinat ja Lorenz-käyrä: työntekijöiden lisäkoulutuksen vaikutus tuloeroihin työnantajien, työntekijöiden ja työttömien joukossa.
• Kuvio 19.21: Työmarkkinoiden lohkoutuminen ja tuloerot.
• Kuvio 19.22: Robotit ja tuloerot: työmarkkinoiden polarisaatio.
• Kuvio 19.23: Markkinatuloerojen kaventaminen ensijakopolitiikalla.
• Kuvio 19.24: Markkinatuloerotrendien selittäminen taloudellisilla malleilla.
• Kuvio 19.25: Maailma yhtenäisenä kapitalistisena taloutena, jonka työmarkkinat ovat lohkoutuneet.
  
  Punainen lohko kuvaa kuvaa globalisaatiosta johtuvaa tuloerojen kasvua: rikkaiden maiden palkat laskevat työnantajien tuloihin verrattuna. Vihreä osuus taas vastaa Kiinan köyhien työntekijöiden tulojen kasvua ja sen vaikutusta.
• Kuvio 19.26: Eri tulokäsitteet.
• Kuvio 19.27: Markkinatulojen, käytettävissä olevien tulojen ja lopullisten tulojen Gini-kertoimet.
• Kuvio 19.28: Kotitalouksien keskimääräiset markkinatulot ja käytettävissä olevat tulot ensisijaisten tulonsaajien eri ikäryhmissä.
• Kuvio 19.29a: Meksikon verojen ja julkisten menojen jakauma keskimäärin henkeä kohti. Kotitaloudet järjestetty desiiliryhmiin henkeä kohti laskettujen nettomarkkinatulojen mukaan.
• Kuvio 19.29b: Meksikon verojen ja julkisten menojen jakauma osuutena markkinatuloista. Kotitaloudet järjestetty desiiliryhmiin henkeä kohti laskettujen nettomarkkinatulojen mukaan.
• Kuvio 19.30a: Eriarvoisuuden kustannukset: tuloerot ja elintason kasvu rikkaissa maissa.
• Kuvio 19.30b: Eriarvoisuuden kustannukset: tuloerot ja elintason kasvu kiinniottomaissa.
• Kuvio 19.30c: Eriarvoisuuden kustannukset: tuloerot ja vartijoina työskentelevien osuus.

Luku 20

• Kuvio 20.1: Raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat, 1960–2015.
• Kuvio 20.2: Bluenose oli Grand Banksin kuuluisin kalastuskuunari.
• Kuvio 20.3: Pohjois-Atlantin Grand Banksin turskasaaliit, 1851–2014.
• Kuvio 20.4: Vahvistava takaisinkytkentä: Amazonian metsäkato.
• Kuvio 20.5: Ympäristöä kuormittavia ulkoisvaikutuksia.
• Kuvio 20.6: Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ja maapallon lämpötila, 1750–2010.
• Kuvio 20.7: Kylpyammemalli ilmakehän hiilidioksidivarannosta.
• Kuvio 20.8: Fossiilisten polttoaineiden reservin ja kokonaisresurssin sisältämä hiilidioksidi verrattuna maapallon ilmakehän tilavuuteen.
• Kuvio 20.9: Kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien politiikkakeinojen kustannukset verrattuna nykyiseen toimintatapaan, kertymä vuoteen 2030.
• Kuvio 20.10: Päästövähennysten pienimmän kustannuksen kuvaaja: kokonaismenojen ja saavutetun päästövähennyksen yhteys.
• Kuvio 20.11: Päästövähennysten pienimmän kustannuksen kuvaaja: kokonaiskustannus ja päästövähennysmäärä puntarissa.
• Kuvio 20.12: Päästövähennysten kustannuskäyrä: kalleimmat keinot ensin.
• Kuvio 20.13: Kulutusmahdollisuudet ja ympäristön tila.
• Kuvio 20.14: Ihannepoliitikon päästövähennyspäätös.
• Kuvio 20.15: Eturistiriitoja: palkat ja päästövähennykset.
• Kuvio 20.16: Päästökauppa: päästöoikeuksien osto ja myynti.
• Kuvio 20.17: Päästöoikeuden hinta Euroopan unionin päästökauppajärjestelmässä.
• Kuvio 20.18: Päästövähennysteknologian muutos.
• Kuvio 20.19a: Aurinkokennoilla tuotetun sähkön kustannukset Yhdysvalloissa (uusi kapasiteetti), 1976–2009.
• Kuvio 20.19b: Sähköntuotannon kustannukset energianlähteittäin Yhdysvalloissa (uusi kapasiteetti), 2008–2015.
• Kuvio 20.20: Olympia-Tekstiilin teknologiapäätös: ympäristöveron vaikutus yrityksen toimintaan.
• Kuvio 20.21: Omarin lomapäätös: ympäristöveron vaikutus valintaan lentomatkustuksen ja vapaa-ajan välillä.
• Kuvio 20.22: Arktinen merijää, 1935–2014.
• Kuvio 20.23: Ympäristödynamiikkakuvaaja ja ympäristön keikahduspiste.
• Kuvio 20.24: Ilmastonmuutos: arktinen merijää sulaa peruuttamattomasti.
• Kuvio 20.25a: Rikkaissa maissa hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat …
• Kuvio 20.25b: … mutta paikallisympäristön tila on parempi.
• Kuvio 20.26: Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskäyrä: päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä verrattuna nykytilanteeseen.
• Kuvio 20.27: Kulutus vai ympäristö: vääjäämätön vaihtokauppa?

Luku 21

• Kuvio 21.1: Innovaatioiden kuvaamisessa tarvittavia kirjan käsitteitä.
• Kuvio 21.2: Innovaation kustannukset ja ylituotto.
• Kuvio 21.3: Innovaatiot ja laskentateho: laskentanopeuden indeksi. Muutamia innovaatioita nimetty ja nostettu esiin värillisin pistein.
• Kuvio 21.4: Tuottavuuden kasvunopeus pitkällä aikavälillä, 1400–2013.
• Kuvio 21.5: Piilaakson ja Saksan innovaatiojärjestelmät.
• Kuvio 21.6: Innovointipäätös: komplementit.
• Kuvio 21.7: Innovointipäätös: substituutit.
• Kuvio 21.8: Tietovaltaisen hyödykkeen rajakustannukset, keskikustannukset ja ensimmäisen yksikön tuotantokustannukset.
• Kuvio 21.9: Keskikustannuskäyrä, taloudellinen voitto ja kilpailutilanne.
• Kuvio 21.10: Verkostoon liittymisen nettoarvo.
• Kuvio 21.11a: Kaksipuoliset markkinat: esimerkkitapauksena Airbnb.
• Kuvio 21.11b: Kaksipuoliset markkinat: esimerkkitapauksena Airbnb.
• Kuvio 21.12: Patentit ja uuden tiedon tuotanto.
• Kuvio 21.13: Innovaation kustannukset ja ylituotot keksijän ja muiden näkökulmasta.
• Kuvio 21.14: Samakokonaishyötykäyrät: keksinnön ja leviämisen hyödyt.
• Kuvio 21.15: Patentin suoja-aika ja innovaation todennäköisyys.
• Kuvio 21.16: Mahdollisuuksien joukko: innovaation todennäköisyys ja muiden hyöty.
• Kuvio 21.17: Yhteiskunnalle optimaalinen innovaation todennäköisyys.
• Kuvio 21.18: Optimaalisen patentin suoja-aika.

Luku 22

• Kuvio 22.1: Apartheid ja sen loppu: Etelä-Afrikan vanhuuseläkkeet.
• Kuvio 22.2: Ison-Britannian julkisen sektorin kasvu, 1500–2015.
• Kuvio 22.3: Talouspolitiikan korjauskeinoja markkinoiden epäonnistumiseen tai epäreiluihin tulemiin.
• Kuvio 22.4: Tulevaisuuteen katsova diktaattori arvioi yhteenlaskettua poliittista ylituottoa kahdella eri verotulojen tasolla.
• Kuvio 22.5: Valtakausisuora: diktaattori asettaa veron ottamalla huomioon julkisten palveluiden kustannukset.
• Kuvio 22.6: Diktaattori valitsee poliittiset ylituottonsa maksimoivan veron.
• Kuvio 22.7: Valtaeliittejä, valtakausia ja vallanvaihdon syitä.
• Kuvio 22.8: Verojen ja valtakauden keston mahdollisuuksien joukko kilpailutilanteen vaihdellessa.
• Kuvio 22.9: Verojen valinta erilaisissa kilpailutilanteissa.
• Kuvio 22.10: Kilpailu ja vakaus: eliitti hyötyy.
• Kuvio 22.11: Jäätelönmyyjät rannalla: vaalikamppailun mediaaniäänestäjämalli.
• Kuvio 22.12: Yritykset ja julkinen valta monopolitoimijoina ja kilpailussa. T = vuodessa kannetut verot yhteensä; C = julkishyödykkeen kustannus vuodessa; P = hyödykkeen hinta; MC = hyödykkeen rajakustannus.
• Kuvio 22.13: Demokratian leviäminen.
• Kuvio 22.14: Suomen, Yhdysvaltain ja Etelä-Korean julkiset menot vuonna 2013.
• Kuvio 22.15: Demokraattinen vastuu ja vallansiirto.
• Kuvio 22.16: Demokratian kesto ja työaika, 2014.
• Kuvio 22.17: Demokratian kesto ja käytettävissä olevien tulojen erot, 2015.
• Kuvio 22.18a: Työttömyyskorvauksen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset.
• Kuvio 22.18b: Työttömyyskorvaus ja solidaarinen palkkapolitiikka.
• Kuvio 22.19: Chilen pörssikurssit: sosialistipresidentin valinta 1970.
• Kuvio 22.20a: Chilen pörssikurssit: sotilasvallankaappaus 1973.
• Kuvio 22.20b: Chilen pörssikurssit: sotilasvallan päättänyt kansanäänestys.